Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain

Voimakkain tunnettu trombi pyyhälsi Kiuruvedellä Pohjois-Savossa kesällä 1934. Se aiheutti tuhoa viidentoista kilometrin matkalla satojen metrien leveydeltä.

luonto
trombin tuhoja Sievissä
YLE

Trombihavainnot on kartoitettu Suomessa ensimmäistä kertaa. Trombeja on esiintynyt runsaan 200 vuoden aikana yhteensä ainakin 298. Ensimmäinen havainto on vuodelta 1796, jolloin Pohjanlahdella havaittiin seitsemän vesipatsasta.

Ilmatieteen laitos on kerännyt trombihavaintoja vuodesta 1997 alkaen. Siitä vuoteen 2007 havaittiin yhteensä 169 trombia. Tiedot sisältyvät tässä kuussa julkaistuun tutkimukseen.

Meteorologi Jenni Rauhala määrittelee, että trombi on pienen mittakaavan pyörretuuli, joka syntyy kuuro- tai ukkospilven yhteyteen. Trombi havaitaan tyypillisesti suppilonmuotoisena pilvenä, joka työntyy pilvestä kohti maan- tai vedenpintaa.

Trombi on sama ilmiö kuin tornado. Monissa eurooppalaisissa kielissä ilmiötä kutsutaan trombiksi.

Valtaosa trombeista on heikkoja

Vuosina 1997-2007 havaituista trombeista puolet oli vesipatsaita, puolet havaittiin maa-alueilla. Eniten niitä nähtiin loppukesästä. Tutkimuksen päättymisvuoden jälkeenkin trombeja on toki havaittu, esimerkiksi viime kesänä toistakymmentä.

Koko yli 200 vuoden aineistossa neljätoista prosenttia trombeista oli voimakkaita, F2-luokan tai sitä voimakkaampia trombeja, joissa suurin tuulen nopeus on vähintään 50 metriä sekunnissa. Tuoreemmassa havaintosarjassa vain neljä prosenttia trombeista oli voimakkaita.

- Tämä ehkä kuvaa todellisuutta eli hyvin pieni osa trombeista on voimakkaita. Tämä myös vastaa sitä mitä on havaittu muualla, esimerkiksi USA:ssa, meteorologi Rauhala suhteuttaa.

Jos vaikkapa kesämökkiläinen sattuu havaitsemaan järveltä lähestyvän vesipatsaan, kannattaa mennä sisälle tukevaan rakennukseen, mieluiten ikkunattomaan tilaan.

Jenni Rauhala

Maan eteläosissa ja Pohjois-Savossa on alueita, joilla voimakkaiden trombien todennäköisyys on historiatiedon valossa muita alueita suurempi. Näilläkin alueilla voimakas trombi syntyy todennäköisesti vain joka neljästoista tai joka kahdeskymmenes vuosi.

Voimalla kaahaavasta trombista pahaa jälkeä

Voimakkain tunnettu trombi jyräsi 11. heinäkuuta 1934 Kiuruvedellä Pohjois-Savossa. Tämän F4-luokan trombin tuhojälki oli viisitoista kilometriä pitkä ja leveimmillään 200-metrinen. Yksi ihminen kuoli.

Meteorologi Rauhala kuvaa, että voimakas trombi kaataa metsässä yleensä kaikki puut alueelta. Jos rakennuksia osuu tielle, se voi irrottaa kattopeltejä tai siirtää koko rakennuksen. Heikompi F1-luokan trombi voi kaataa puita vain pyörteen oikealta reunalta, jossa etenemissuunta ja pyörimisnopeus ovat samansuuntaisia . Pyörteen toiselta laidalta ei välttämättä puita edes kaadu. F0-luokan trombi ei välttämättä kaada puita ollenkaan.

Tutkimusaineiston voimakkaista trombeista tuoreimmat sattuivat vuonna 2004 Polvijärvellä ja Kontiolahdella sekä vuonna 2001 Rautavaaralla, 2000 Jämsänkoskella ja 1998 Mikkelissä. Mikkelissä trombi aiheutti laajoja metsätuhoja, tuhosi lentokentän hallissa pienkoneita ja vaurioitti rakennuksia, meteorologi Rauhala kertoo.

Jenni Rauhala sanoo, että trombin ja syöksyvirtauksen jäljet ovat erilaiset, mutta erot erotetaan paremmin vasta ilmakuvista. Trombin tuhojälkeen vaikuttaa pyörimisnopeus verrattuna etenemisnopeuteen.

- Jos pyörimisnopeus on suuri, etureunassa puut kaatuvat kaaren muotoon, mutta silloin kun eteneminen on nopeaa, puut voivat kaatua suoraan, Rauhala selittää.

Turvallisinta sisällä, ei autossa

Trombien ennustaminen on hyvin vaikeaa. Yhdysvalloissakin, missä tornadojen ennustaminen on pisimmällä, ukkospilven tiettyjen merkkien perusteella annetun tornadovaroituksen ennakkoaika on vain 16,5 minuuttia. Tulevaisuudessa supersolu-ukkosen yhteydessä syntyvän tornadon reitin ennustaminen kuitenkin voi tarkentua, Rauhala uskoo.

Jos vaikkapa kesämökkiläinen sattuu havaitsemaan järveltä lähestyvän vesipatsaan, kannattaa mennä sisälle tukevaan rakennukseen, mieluiten ikkunattomaan tilaan. Rauhalan mukaan auto ei ole turvallinen, sillä heikkokin trombi voi nostaa auton ilmaan. Vesiltä kannattaa pyrkiä maihin, meteorologi Rauhala neuvoo.