Yliopistoväki tyrmää ehdotuksen ympärivuotisesta opiskelusta

Yliopistojen lehtorit, professorit ja tutkijat kummeksuvat ehdotusta kesälukukauden käyttöönotosta Suomen korkeakouluissa. Resurssien löytäminen kesäkursseihin olisi vaikeaa.

Kotimaa
Opiskelijoita aulassa
Yle

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää esitti viime viikonlopulla että opiskelijoiden tulisi voida opiskella täysipäiväisesti 12 kuukautta vuodessa, jotta opiskeluaikoja saataisiin lyhennettyä. Hänen ehdotukseensa suhtautui myönteisesti myös opetusministeri Jukka Gustafsson.

Yliopistoväeltä ehdotus ei saa yhtä kritiikitöntä vastaanottoa. Esimerkiksi yliopistolehtori Arto Luukkanen kritisoi viikonloppuna Uuden Suomen blogissaan kovin sanankääntein esitystä yliopisto-opetuksen lisäämisestä. Hänen mukaansa yliopisto vertautuu tehokkuudessaan pian makkaratehtaaseen.

Myös Yliopistojen opetusalan liitto (YLL) ihmettelee, mistä resurssit kesäopetukseen saataisiin.

- Opetuksen lisääminen näillä resursseilla ei ole mahdollista. Kesällähän on toki opintojen tekeminen tälläkin hetkellä mahdollista, toteaa yliopistonlehtori ja YLL:n hallituksen jäsen Seppo Sainio.

Kesätentteihin on suhteellisen mukavasti ilmoittautumisia, mutta hyvinkin kaksi kolmasosaa opiskelijoista jättää tulematta tentteihin.

Seppo Sainio

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto pitävät niin ikään ajatusta kesälukukaudesta mahdottomana toteuttaa. Liittojen mukaan opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde on jo nyt Suomessa kansainvälisesti mitattuna kehno ja opetuksen lisääminen heikentäisi sitä entisestään.

- Kansainvälinen huippu karkaa suomalaisilta yliopistoilta yhä kauemmaksi, jos tutkimukseen jäisi vielä nykyistäkin vähemmän aikaa. Yliopistojen uusi rahoitusmalli palkitsee aiempaa enemmän julkaisuista ja laadusta. Kesälukukausi söisi tältä osin yliopistojen rahoitusta, liitot tähdentävät tiedotteessaan.

Kesätenttien suosio pientä

Yliopistojen uusi rahoitusmalli kannustaa koulutuksen tehokkuuteen, sillä valtion rahoitus ei enää määräydy opiskelijamäärän, vaan suoritettujen opintopisteiden perusteella. Nykyisellään harva yliopisto-opiskelija valmistuu maisteriksi tavoitellussa viidessä vuodessa.

YLL ei kuitenkaan usko, että ympärivuotiset opinnot olisivat oikea lääke opintoaikojen lyhentämiseen, sillä kesäopiskelumotivaatio ei ole ollut järin suurta tähänkään asti.

- Kesätentteihin on suhteellisen mukavasti ilmoittautumisia, mutta hyvinkin kaksi kolmasosaa opiskelijoista jättää tulematta tentteihin, Sainio toteaa.

Kesällä täytyy tienata

Sen sijaan ylioppilaiden liitto SYL lämpenee kesälukukauden käyttöönotolle. SYL:in mukaan opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus tehdä mielekkäitä opintokokonaisuuksia myös kesäisin. Jarno Lappalainen, SYL:n puheenjohtaja:

- Uskon että todella moni käyttäisi mahdollisuuden opiskella kesällä täysipäiväisesti, jos sellainen olisi. Tällä hetkellä tilanne suurimmassa osassa yliopistoja on se, että opetusta on vain noin 30 viikkoa vuodessa ja se on hyvin vähän, sanoo SYL:in puheenjohtaja Jarno Lappalainen

Kesä on kuitenkin opiskelijoille oivaa aikaa tienata ja monelle rahan ja työkokemuksen kartuttaminen opiskeluaikana onkin välttämätöntä, muistuttaa opiskelija Salla Korpivaara.

- Sinänsä siis hyvä ajatus taustalla, että saadaan opiskelijat työelämään, mutta itselle tulisi taloudelliset esteet eteen. Kesä on monelle mahdollisuus ansaita rahaa.