Suomi haluaa tehdä sormustenherrat

Suomea myydään ulkomaisille elokuvatuottajille Cannesin elokuvajuhlilla. Lapin ja lumen lisäksi tuotantoyhtiöt ovat kiinnostuneita saaristosta.

elokuvat
Näkymä Yllästunturin lähistöltä.
Näkymä Yllästunturin lähistöltä.Pentti Kallinen / Yle

Suomea kaupataan entistä näkyvämmin ulkomaisten elokuvien kuvauspaikaksi. Myyntityötä edistetään Cannesin elokuvajuhlille keskiviikkona pystytettävässä Suomi-paviljongissa. Tarkoituksena on tehdä Suomesta houkutteleva tuotantoyhtiöiden silmissä.

- Haluamme nostaa Suomen elokuva-alan maailmankartalle. Haluamme viestiä Suomesta houkuttelevana kuvauspaikkana, ja että kaikille jää hyvä fiilis siitä, mikä Suomi on, paviljongista vastaavan Suomen elokuvakomission koordinaattori Päivi Söderström sanoo.

Suomessa on viime vuosina perustettu neljä alueellista elokuvakomissiota, joiden tehtävä on auttaa ulkomaisten elokuvatuotantojen järjestelyissä. Niiden työ on Söderströmin mukaan jo lisännyt kiinnostusta suomalaiseen osaamiseen ja suomalaisiin maisemiin.

- Kyselyjen määrä on muutamassa vuodessa kasvanut nelinkertaiseksi, Söderström sanoo.

Cannesin Suomi-paviljonki on ennennäkemätön ponnistus suomalaisten kuvauspaikkojen markkinoimiseksi. Siihen osallistuvat Suomen elokuvakomission lisäksi kaikki neljä alueellista komissiota sekä elokuva-alan järjestöjä ja tuotantoyhtiöitä.

Mistä uusi Uusi-Seelanti?

Elokuvakomissioiden työn mahdollisuuksista saatiin esimakua kaksi vuotta sitten. Tuolloin Pohjois-Suomen elokuvakomissio houkutteli amerikkalaisen Hanna-elokuvan kuvausryhmän viideksi päiväksi Kuusamoon.

- Hannan on laskettu tuoneen Suomeen miljoona euroa rahaa, Söderström sanoo.

Matkailupaikkakunnalle vaikutus tulee siitä, että elokuvaan kuvatut maisemat ja kuvat leviävät maailmalle ja ihmisten tietoisuus paikasta kasvaa.

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo kaupungin hyötyneen muutaman sadan tuhannen euron verran.

Kuvauspaikkojen markkinoinnin taustalla onkin kuvauksista saatava taloudellinen hyöty. Suurin esikuva on Uusi-Seelanti, jossa kuvattu _Taru sormusten herrasta _-trilogia on Söderströmin mukaan tuonut maahan satoja miljoonia dollareita. Trilogian jatko-osalta odotetaan vielä suurempaa hyötyä.

Muualla maailmassa niin tarinat kuin rahasummatkin ovat pienempiä.

- Ei se vielä kesää tee. Merkitys tulee välillisten vaikutusten kautta sitten kun se tulee. Matkailupaikkakunnalle vaikutus tulee ennen muuta siitä, että elokuvaan kuvatut maisemat ja kuvat leviävät maailmalle ja ihmisten tietoisuus esimerkiksi Kuusamosta leviää, sanoo Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Saaristo haastaa Lapin

Suomen perinteisiä myyntivaltteja ovat yötön yö, pohjoinen valo ja puhdas luonto. Niiden rinnalla kehutaan poikkeuksellisen toimivia infrastruktuuria ja julkisia palveluita. Lappi ja lumi ovat saaneet kilpailijan saaristosta, joka viehättää muun muassa saksalaisia elokuvantekijöitä.

Venevajoja Västerängan lahdella Ahvenanmaalla.
Venevajoja Västerängan lahdella Lemlandissa, Ahvenanmaalla.Seppo Sarkkinen / Yle

- Jotain kautta on välittynyt mielikuva siitä, että Suomessa on hienoa saaristoa ja rauhaa ja upeita maisemia, Söderström pohtii.

Ulkomaiset elokuvatuotannot ovat kuitenkin vielä harvinaisia Suomessa. Selkein syy on korkeat hinnat, mikä ei kuitenkaan ole estänyt Skandinavia-buumista nauttivien Ruotsin tai Norjan käyttämistä kuvauspaikkana.

Kannustimien puute vie tuotannot naapuriin

Söderströmin mukaan ongelma on siinä, että Suomessa ei ole kannustimia, jotka tekisivät elokuvien tekemisen vähän halvemmaksi.

On käynyt jopa niin, että elokuvat, joissa on suomalaisia tuottajia, ovat lähteneet kannustimien takia Norjaan kuvaamaan.

- Missään pohjoismaassa ei ole valtakunnallista kannustinta. Ruotsilla ja Norjalla on kuitenkin hyvin vahvat alueelliset rahastot, joilla he pystyvät kilpailemaan tuotannoista, Söderström sanoo.

Kannustinkysymyksessä Suomi onkin naapurimaitaan heikommassa asemassa.

- On käynyt jopa niin, että elokuvat, joissa on suomalaisia tuottajia ovat lähteneet Norjaan kuvaamaan.