Suomenkielisille koululaisille oma viestikarnevaali

Vaasa on lähtenyt ohjastamaan suomenkielisten koululaisten viestijuoksukarnevaalia. Tänä syksynä tapahtuma alkaa pienesti Pohjanmaan alueen kokoisena, mutta tavoitteena on ulottaa se tulevina vuosina valtakunnalliseksi. Yksi tarkoitus on löytää uusia tulevaisuuden kilpajuoksijanimiä.

urheilu
Viestijuoksukarnevaalin pääjärjestäjät esittelivät tapahtumaa
Hans-Mikael Holmgren / Yle

Suomenkieliset koululaiset saavat oman viestijuoksukarnevaalin. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestetään Vaasassa 7. syyskuuta, ja silloin karnevaalissa kisaavat pohjalaiskoulut. Ensi keväänä tapahtuma järjestetään jo kolmen maakunnan kokoisena, ja tulevina vuosina se on tarkoitus ulottaa valtakunnalliseksi. Viestikarnevaalin finaali halutaan kuitenkin säilyttää Vaasassa.

Tapahtuman esikuva on suomenruotsalaisten koululaisten Stafett karnevaali, josta on tullut Euroopan koulujen suurin vuosittainen urheilutapahtuma.

Juoksukarnevaalin tarkoituksena on innostaa liikkumaan ja nostattaa koulujen yhteishenkeä, mutta taustalla on myös toive löytää uusia suomenkielisiä juoksijalupauksia.

- Totta kai meillä on tähtäimessä, että tämä kannustaa seuroja täällä meillä, ja on ihan perustellusti todettu, että ruotsinkielisellä puolella on enemmän menestyviä juoksijoita tällä hetkellä ja että suomenkielisellä puolella on jonkinlainen tyhjiö. Tällä (tapahtumalla) voimme edesauttaa kehitystä, toteaa Vaasan seudun urheiluakatemian edustaja Håkan Nordman.

Vaikka kyse on koululaistapahtumasta, on huippu-urheiluorganisaationa tunnettu urheiluakatemia mukana hankkeessa.

- Se johtuu siitä, että ollaan läheltä seurattu, kuinka monet suomenruotsalaiset urheiljat on saaneet kipinän Stafett karnevaalista, joka järjestetään Helsingissä joka kevät, ja miksei Vaasassa voisi olla samanlainen suomenkielisille, sanoo Vaasan seudun urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jens Wallin.

Jos viestijuoksukarnevaali laajenee valtakunnalliseksi, on tarkoituksena kuitenkin karsia osallistujia aluekilpailujen kautta.

- Koska suomenkielisiä on niin hurjasti enemmän kuin ruotsinkielisiä, on pakko järjestää aluekilpailuja ensin ja vasta niiden perusteella joukkueet pääsevät valtakunnalliseen jatkokilpailuun, kertoo liikunnanopettaja ja karnevaalin ideoija Riitta Pääjärvi-Myllyaho.