Professori: Rikosten törkeys uuteen harkintaan

Miksi huumerikoksesta voi saada paljon kovemman tuomion kuin törkeästä pahoinpitelystä? Kyse on asenteista, joita on muutettava, sanoo Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.

Kotimaa
Rikokset ja rangaistukset puhuttavat. Kansalaisten oikeustaju on välillä koetuksella, kun tuomioita vertaa keskenään. Vastaavatko ne kansalaisten oikeustajua? Asiaa pohtii aamu-tv:ssä rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.
Rikokset ja rangaistukset puhuttavat. Kansalaisten oikeustaju on välillä koetuksella, kun tuomioita vertaa keskenään. Vastaavatko ne kansalaisten oikeustajua? Asiaa pohtii aamu-tv:ssä rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.

Muutamat viime aikoina julkisuudessa olleet tapaukset ovat herättäneet keskustelua suomalaisista rangaistuskäytännöistä. Kahvipöydissä mietitään, miksi talousrikoksesta joutuu vuosiksi linnaan kun samaan aikaan törkeästä väkivalta- tai seksuaalirikoksesta pääsee paljon vähemmällä.

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen muistuttaa, että oikeudentaju on muuttuva käsite.

- Luultavasti ihmiset nykyään kokevat, että nimenomaan yksilöön kohdistuvat rikokset ovat törkeitä. Ihmiset suhtautuvat esimerkiksi pahoinpitelyihin ja raiskauksiin tuomitsevammin kuin ennen. Rahaa on myöskin nykyään enemmän, jolloin ehkä ei talousrikoksia enää pidetä samalla tavalla moitittavana kuin ennen.

Irti vanhoista asenteista

Miksi rangaistukset ja kansalaisten oikeudentaju sitten eivät kohtaa? Professori Terttu Utriaisen mukaan syynä voi olla sekä lainsäädännön että asenteiden vanhentuminen.

- Täytyy muistaa, että syyttäjät ja tuomarit on koulutettu 60-80-luvuilla, jolloin oli vähän toisenlaiset arvot yhteiskunnassa kuin tällä hetkellä.

Asenteiden päivittäminen on Utriaisen mukaan kaikkien asia, niin lainsäätäjien kuin tuomiovallankin.

- Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on varsinkin raiskausrikoksissa korostanut, että pitää saada asennemuutoksia poliisin, syyttäjän ja tuomareiden suhteen.

Huumeista kovia, väkivallasta lieviä tuomiota

Siinä missä huumausainerikoksista rapsahtaa maksimituomioita, annetaan raiskauksista tai törkeistä pahoinpitelyistä tuomioita rangaistusasteikon lievemmästä päästä.

- Kysymys on siitä, millä kriteereillä rangaistus määrätään. Nyt hyvin helposti käy niin, että kun salakuljetetaan hyvin suuria määriä huumeita, niin päästään maksimirangaistukseen. Voi sanoa, että esimerkiksi törkeissä pahoinpitelyissä ei koskaan mennä kymmeneen vuoteen, eikä raiskausrikoksissa, vaikka se on mahdollista.

Rangaistuskäytännöt remonttiin

Suomessa vain kolme prosenttia vankeusrangaistuksista on pituudeltaan yli kaksi vuotta. Tuolloin kyseessä on Utriaisen mukaan jo äärettömän törkeä rikos. Toisaalta tuomioistuimia työllistää hyvin lievien rikosten käsittely, joiden paikka ei ehkä olisi lainkaan oikeussalissa.

- Pitää miettiä, mitkä rikokset ovat törkeitä ja mitkä vähemmän törkeitä. Pitää saada strukturaalista (rakenteellista) muutosta rikos- ja rangaistuskäytäntöön, Utriainen vaatii.