Norja lakkauttaa valtionkirkon

Norja lakkauttaa valtionuskonnon. Päätös on seurausta perustuslakiin tulevasta muutoksesta, jota alettiin valmistella vuonna 2008.

Ulkomaat
Siunaustilaisuus Blomvagin kirkossa, joka sijaitsee Bergenin lähellä Norjassa.
Kyrre Lien / EPA

Kirkkohistoria on muuttumassa radikaalisti 500 vuoden jälkeen, kun Norja on erottamassa valtion ja kirkon toisistaan. Kaikki parlamentin puolueet ovat sitoutuneet perustuslain muutokseen, jonka tultua voimaan evankelis-luterilainen kirkko lakkaa olemasta Norjan valtionkirkko, kertovat paikalliset mediat.

Kuningas, Norjan kirkon muodollinen päämies, ei jatkossa nimitä piispoja. Sen tekevät seurakunnat. Valtionkirkon puolustajat ovat pelänneet, että omillaan kirkko muuttuisi konservatiivisemmaksi ja esimerkiksi nimittäisi vanhoillisempia piispoja, mutta nämä äänenpainot ovat heikenneet.

Norjan parlamentin on määrä hyväksyä muutokset ensi maanantaina. Yksimielinen parlamentaarisen työryhmän esitys lakimuutoksista julkistettiin tiistaina. Norja kohtelee vastedes eri uskontoja tasaveroisesti, vaikka maan arvot perustuvat muutoksen jälkeenkin yhä kristilliseen perintöön.

Noin 80 prosenttia norjalaisista kuuluu kirkkoon, mutta vain murto-osa käy kirkossa säännöllisesti.

Norjan luterilainen valtionkirkko muodostettiin uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvun alkupuolella. Perustuslaista maininta valtionkirkosta poistuisi ensi vuoden alussa.

Pappien palkat eri putkesta

Norjan päätöksestä seuraa monia muutoksia, kertoo teologisten asiain sihteeri Tomi Karttunen Kirkkohallituksesta. Esimerkiksi kirkon rahoitus menee uusiksi.

- Aiemmin valtio on maksanut pappien palkat suoraan, kertoo Karttunen.

Karttusen mukaan uudessa mallissa vaihtoehtona voi olla Ruotsin kaltainen jäsenmaksu, josta kirkon palkat hoidettaisiin jatkossa.

Norjassa on myös ollut oma hallituspaikka kirkkoministerille, mutta vastaisuudessa tehtävä saattaa tulla jonkin toisen salkun oheen.

Vaikka pohjoismaiset kirkkokansat ovat varsin samasta puusta, tietyt piirteet leimaavat länttä ja itää. Suomessa ja Ruotsissa historia on jättänyt jälkensä niin, että Kustaa Vaasan toteuttaman uskonpuhdistuksen jälkeen kirkko on täällä yhä ylhäältä johdettu ja rakenteeltaan piispallinen. Tanskassa ja Norjassa kirkko on kansalähtöisempi ja maallikkojen toiminta on keskeisempää.

- Tanskassa kirkko on vielä Norjaa puhtaammin valtionkirkko. Sielläkin on kuitenkin Norjan kaltainen pohdinta käynnissä, Karttunen kertoo.