Marit Korhonen valmistuu ammattiin 58-vuotiaana

Yhä useampi vaihtaa ammattia kesken työuran. Työ-ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintapsykologien asiakkaista suurin osa on tänä päivänä keski-ikäisiä ammatinvaihtajia. Yksi heistä on Marit Korhonen.

Kotimaa
Marit Korhonen

58-vuotiaan Marit Korhosen voisi kuvitella olevan jo työuransa ehtoopuolella, mutta päinvastoin, nainen on juuri valmistumassa ammattiin. Noin vuosi sitten Korhoselta loppuivat sihteerin työt terveydenhuollossa ja elämäntilanne vaati pysähtymään ja miettimään uusia ratkaisuja.

- Edellisenä vuonna oli mies kuollut ja olin vähän tyhjän päällä. Puoli vuotta olin aika syvissä vesissä. Siitä sitten vaan häntä pystyyn ja kohti uusia haasteita ja hakeuduin työvoimatoimistoon. Sitä kautta sitten tulin ammatinvalintapsykologin juttusille.

Korhonen ei ole ainoa ammatinvalintapsykologilta uutta potkua ja suuntaa uralleen hakeva. Ammatinvalintapsykologin pakeille hakeutuu tänä päivänä useampi kuin vastaanotolle on mahdollista ottaa. Tavallisin vastaanotolla kävijä on 30-50-vuotias ammatinvaihtaja. Tänä päivänä työelämässä yhä useampi löytää itsensä Korhosen tapaan tyhjän päältä töiden päättyessä äkillisesti.

Toiveita ja haaveita oli aika paljon, ja piti sitten ottaa realistisetkin näkökohdat huomioon.

Marit Korhonen

- Yleensä ihmiset käy täällä 1-2 kertaa, mutta minä olen käynyt kuusi kertaa. Alussa kartoitettiin minun elämäntilannettani, toiveita ja haaveita, joita oli tietysti aika paljon, ja piti sitten ottaa realistisetkin näkökohdat huomioon, Korhonen kertoo.

Persoonallisuustesteillä oman alan äärelle

Keskustelun lisäksi ammatinvalintapsykologi voi teettää erilaisia testejä ja harjoituksia persoonallisuuteen sopivan alan löytämiseksi. Niitä pääsi myös Korhonen tekemään.

- Niitä kysymyksiä oli neljättä sataa, että kyllähän minä niitä kolmatta tuntia tein. Siellä oli paljon asioita joita tiesin etukäteen, mutta sitten tuli aika paljon yllätyksiäkin. Lopputulos oli se mikä se nyt on ja ihan hyvä näin.

Marit Korhonen ammatinvalintapsykologin vastaanotolla.

Korhonen päätti lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi. Koulu alkoi tammikuussa ja nyt alkaa olla valmista viimeisiä tenttejä lukuunottamatta. Ammatinvalintapsykologista oli apua, arvioi Korhonen.

- Keskustelut varmaankin vahvistivat omia käsityksiäni, mutta niistä oli hyvä puhua. Sain myös tietoa sellaisista vaihtoehdoista, mitä en aiemmin tiennyt. Jos olisin ollut nuorempi niin olisin tähdännyt vielä laajempaan koulutukseen.

Tulevaisuudessa häämöttää vielä paljon töitä

Korhosen haaveena olisi päästä tekemään töitä mielenterveysongelmaisten parissa.

- Minusta olisi kiva olla avuksi ja kirjoituspöydän takana sitä ei kauheasti voi tehdä. Mielenterveyspuoli on minua aina kiinnostanut henkilökohtaisesti ja tiedän että siellä tarvetta on.

Korhonen kuuluu niihin ihmisiin, jotka ovat valmiita paljon puhuttuun työurien pidentämiseen. Hän uskoo tekevänsä töitä vielä vuosia, jos vain töihin kelpuutetaan.

- Jos terveenä kestää vaikka ikää jo on, ja työnantajat suhtautuvat suopeasti niin hyvältä tulevaisuuden pitäisi näyttää. Terveydenhuollossa ja hoiva-alalla ihmisiä tarvitaan.

Työelämän muutostilanteissa on menty selkeydestä sumeuteen ja yllätyksellisyyteen.

Ammatinvalintapsykologi Ari-Pekka Leminen

Psykologi: työelämän epävarmuus ajaa uramuutoksiin

Mikkelin TE-toimiston ammatinvalintapsykologi Ari-Pekka Leminen uskoo, että ruuhka psykologin pakeilla johtuu työelämän muuttumisesta yhä epävarmemmaksi.

- Usein on tarve luoda uudelleen suhdetta työhön tai koulutukseen kun on tapahtunut joku muutos tai haaste tai elämä on hämmennyksen tilassa. Tyypillistä on, että työelämän muutostilanteissa on menty selkeydestä pois päin sumeuteen ja yllätyksellisyyteen. Silloin tulee katkoksia ja vaihdoksia ja ihmiset tarvitsevat uutta sykäystä.

Leminen näkee yhdeksi syyksi työelämän epävarmuuteen työpaikkojen kytköksen maailman talouteen.

- Jos ajatellaan vaikka Nokiaa ja mikä sellä on kehityskaari tai it-alaa yleensä, niin kyllähän siellä melkoisia myllerryksiä on ollut. Sinne onneksi jää paljon aloja missä on tasaisempi kehitys, mutta kyllä se sumeus ja yllätyksellisyys on tapahtunut yleensä työelämässä.