Hyppää sisältöön

Itävallan energiapolitiikka on täysin vastakkainen Suomelle

Itävallassa aurinkolämpöpaneeleita yli neljä miljoonaa neliötä. Energiapolitiikka on asukaslähtöistä.

Kuva: Yle

Keski-Euroopan maissa kehitetään voimakkaasti uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi Itävalta alkoi satsata 70-luvulta lähtien uusiin energiamuotoihin. Itävallassa valmistui yli 30 vuotta sitten yksi ydinvoimala, mutta sitä ei kansanäänestyksen jälkeen otettu koskaan käyttöön.

Maa alkoi kehittää uusiutuvia energialähteitä, päinvastoin kuin Suomi. Itävalta on Euroopassa ehkä pisimmällä aurinkoenergian kehittämisessä, sen lisäksi on otettu käyttöön bioenergia, pelletit, hakkeet, jätteet ja biodieselit.

Esimerkiksi 170 km Wienistä länteen, Melkissä, hakevoimala tuottaa lämpöä yli tuhannen asukkaan kyläyhteisölle, kertoo käyttöinsinööri Hans Stephan Edler.

- Hakevoimasta saa energiansa 160 rakennusta, sairaala, luostari ja asukkaat, kuvaa Edler.

- Itävallassa on arviolta 500-600 samantyyppistä lämpöä sekä sähköä tuottavaa hakevoimalaa, lämpövoimaloita on jo tuhansia, jatkaa Edler.

Wienistä lounaaseen sijaitsevassa Loebenissä, kilometrin korkeudessa vuoren seinustalla kunnalla on runsaat viisi tuhatta neliötä aurinkopaneeleita, siitä kylän viisi sataa asukasta saa sähkö- ja lämpövoimansa. Kyläläiset suunnittelevat uutta osuuskuntamuotoista paneelistoa, silloin sähköä voitaisiin myydä ulkopuolisille ja palauttaa verkkoon, siitäkin saa tuloa.

Aurinkolämpöä käytetään eniten Euroopassa asukasta kohden

Itävallassa aurinkoenergia tuottaa arvioiden mukaan 15 % maan energiasta, tuulivoima muutaman prosentin. Vesivoimaa on perinteisesti ollut eniten, mutta Tonavaa ei haluta padota joten vesivoimaa ei enää voi juuri lisätä. Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

- Itävallassa todellakin aurinkolämpöä käytetään eniten Euroopassa per henkilö, siellä on käytössä niinkin paljon kuin neljä miljoonaa neliömetriä aurinkolämpöpaneeleja, kun meillä Suomessa on käytössä noin 20 000 neliömetriä,  sanoo professori Lund.

Noin 15%  pientaloista on aurinkokeräimet. Hakevoimalan katolla voi olla lisänä aurinkopaneelit ja  hakevoima on pysähdyksissä kesäkuukausina. Myös kaupungeissa kerrostalojen kattoja peittävät usein aurinkopaneelit. Wienissä parkkimittaritkin toimivat aurinkokennolla.

Biodieselin osuus on autojen polttoaineista  kymmenesosa, sitä tuotetaan joka kylässä. Suomessa taas biodieselin tuottajalla on monopoli. Tuulivoimaloitakin Itävallassa on kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa, ne sijaitsevat usein maan tasankoalueilla.

Itävallassa asukaslähtöistä, meillä ylhäältä ohjattua energiataloutta

Itävallassa uusia energiamuotoja on kehitetty pienimuotoisesti ja tehokkaasti, säästäväisten itävaltalaisten asukkaiden ja kylien näkökulmasta. Tuet menevät usein asukkaille ja se synnyttää paikallisia markkinoita. Meillä taas energiaratkaisut on tehty ylhäältä päin, teollisuuden näkökulmasta, Lundin mukaan etäällä kansasta, ulkomaisella työvoimalla ja usein vanhanaikaisella teknologialla. 

Meilläkin vastaavista paikallisista hankkeista, jotka on toteutettu Itävallassa, olisi syntynyt energiapotentiaalia kolmen ydinvoimalan verran, uskoo Lund.

- Meillä kuluttajapuolen energiankäyttö on jäänyt vähän katveeseen. Monissa muissa maissa arvioidaan, että energia-asiat kuuluvat kansalle, sanoo Lund.

- Varmasti on olemassa kulttuuriset erot. Itävalta on keskusteleva yhteiskunta, siellä keskustellaan paljon enemmän kuin meillä. Ei kukaan voimayhtiö tule siellä rakentamaan kenenkään maille, jos siitä ei keskustella, ihmiset otetaan mukaan keskusteluun, miettii Peter Lund.

- Meillä energiakysymyksissä päätäntävalta on pienen eliitin varassa, meillähän raskas teollisuus määrittää energiapolitiikan, tätä kautta myös ymmärretään, millaisia ratkaisuja sitten tulee.

Puhdas teknologia synnyttänyt 200 000 työpaikkaa

Pienimuotoisuudesta huolimatta Itävallassa aurinkoenergiasta on tullut pienen ja suuremmankin teollisuuden yksi haara, uusiutuva energia on poikinut Euroopan suurimman aurinkopaneelituotannon, siihen liittyvän teollisuuden sekä jatkuvat innovaatiot. Nyt mietitään energian kausivarastointia, miten rakennusten lämmittämiseen menee Itävallassakin 30 % kaikesta energiasta, sanoo Lund.

Puhtaan teknologian piiriin on  syntynyt yli 200 000 työpaikkaa, alan liikevaihto on 30 miljardia,  seuraavan 10 vuoden aikana Itävallan hallitus arvioi syntyvän 100 000 työpaikkaa lisää.

Professori Peter Lund kertoo esimerkin Gyssingistä. Gyssing oli aikaisemmin pieni köyhä kylä Wienin itäpuolellla, nyt 5000 asukkaan kylässä on tuhat työpaikkaa.

- Kylä päätti 20 vuotta sitten, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvalla energialla. Kylästä tuli elävä laboratorio, kokeiltiin erilaisia teknologioita, kylä veti eri puolilta maailmaa 50 yritystä. Gyssingiläiset ovat Euroopan etevimpiä innovaattoreita biodieselissä, jätteenpoltossa, uusiutuvassa energiassa. Kyse ei siten ole rahasta, vaan visioista ja uskaltamisesta, sanoo professori Peter Lund.

- Oman maan energian tarpeen tyydyttäminen omalla teknologialla on iso markkina. Paikallinen raha kiertää ja jää myös paikkakunnalle, sanoo professori Peter Lund ja kertoo  esimerkin 10 000 asukkaan kunnasta.

 -Sellaisen kylän energialasku liikkuu helposti 20 miljoonassa vuodessa ja jos ajatellaan, että tämä raha saadaan pidettyä paikallisesti eikä lähde sähkökaapelin mukana pois paikkakunnalta, silloin raha kiertää paikallisesti, ja  vaikutus voi olla jopa sata miljoonaa vuodessa, siitä syntyy taloudellista aktiviteettia.

- Maailmalla nähdään, mistä ne uudet nokiat syntyvät, on vihreät työpaikat ja vihreä talous, ja siinä ajattelussa  Itävalta ja koko Keski-Eurooppa on vahvasti kiinni, sanoo professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.