Liput liehuvat sodissa henkensä uhranneiden kunniaksi

Myös sisällissodassa kaatuneita muistetaan tänään Mannerheimin määräyksellä.

Kotimaa
Kaatuneitten muistopäivää vietetään Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.
Kaatuneitten muistopäivää vietettiin Hietaniemen hautausmaan sankaririställä Helsingissä sunnuntaina.

Kaatuneitten muistopäivän perinteisiin kuuluu nykyisin seppeleenlaskuja - tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen Hietaniemen hautausmaan sankariristille Helsingissä.

Kaatuneitten muistopäivän vietto on vakiintunut toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi. Sen vietto sai alkunsa vuonna 1940 pidetystä piispainkokouksesta. Mannerheimin käskyllä päivän vietolla päätettiin kunnioittaa paitsi tuolloin juuri päättyneen talvisodan sankarivainajia, myös "kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolen vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten" muistoa, kertoo sotaveteraanien perinteitä vaaliva Tammenlehvän Perinneliitto verkkosivuillaan.

Myöhemmin muistopäivän piiriin tulivat tietysti myös jatkosodassa ja Lapin sodassa kaatuneet. Nykyisen nimensä päivä sai vuonna 1946. Vakiintunut liputuspäivä Kaatuneitten muistopäivä on ollut vuodesta 1977 lähtien.