Suomalainen terrorismi

Terrorismi on psykologisen vaikuttamisen taktiikka. Puhekielessä jokainen pommi on terrorismia, mutta mitä terrorismi on oikeasti?

Kotimaa

Terrorismin määritelmä on puhekielessä ja poliittisessa kielenkäytössä eläväinen. Terroristiksi nimetään helposti, kun halutaan leimata toinen osapuoli. Helsingin yliopistossa Eurooppa-tutkimuksen tutkijatohtorina toimivan Leena Malkin mukaan tutkijoillakaan ei ole terrorismille yksimielistä määritelmää.

- Suurin osa tutkijoista hahmottaa terrorismin toimintatapana, jolla pyritään väkivallan teoin tai niillä uhkaamisella saamaan aikaan psykologinen vaikutus, ja sitä kautta ajamaan poliittisia tarkoitusperiä, Malkki tiivistää.

Malkin mukaan terroristisiksi teoiksi ei katsota valtioiden toimia, vaikka ne edellä olevan määritelmän täyttäisivätkin. Yleensä kyseessä on myös johonkin tavoitteeseen liittyvä tekojen sarja, ennemmin kuin yksittäinen teko.

- Poliittinen kielenkäyttö vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä nähdään terrorismina. Suomessa on ollut haluttomuutta käyttää minkään kotimaisen toimijan teoista kyseistä sanaa.

YLE Uutisten terrorismin vuosiin kokoamat tapahtumat mahtuvat osin tutkimuksessa käytettyyn määritelmään, osa on niin sanottuja rajatapauksia, ja osaa Malkki ei nimittäisi terrorismiksi ollenkaan. Tapahtumat ovat kuitenkin mukana, mikäli niiden yhteydessä on voimakkaasti epäilty, tai keskusteltu terrorismin mahdollisuudesta.

Venäläisvalta herätteli kapinamieltä

Vilkkainta poliittisen väkivallan aikaa koettiin Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Tuolloin venäläisvaltaa vastaan kohdistuneessa aktivismissa oli Malkin mukaan monia terrorismiin liittyviä piirteitä.

- Esimerkiksi Bobrikovin murha on aika hyvä esimerkki. Ehkä myös koululaispoikien järjestö Verikoirat, joka on todennäköisesti Suomessa kaikkein lähimpänä terroristijärjestöä ollut ryhmä.

Kansalaissodan jälkeen esiintyi runsaasti poliittista väkivaltaa, mutta sekään ei ollut Malkin mukaan perinteisessä mielessä tyypillistä terrorismia. Sotavuosien jälkeen alkoi pitkä hiljainen kausi, jolloin terrorismi-sanaa käytettiin vähänlaisesti. Termi nousi jälleen keskusteluun 90-luvulla, jolloin terrorismista ryhdyttiin keskustelemaan kansainvälisesti.

- Olemme tavallaan uhkakuvien kautta lähentyneet länttä ja samalla on ryhdytty puhumaan laajasta turvallisuudesta. Se on myös tuonut terrorismin jälleen keskusteluun, varsinkin syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen, Malkki kertoo.

Lähteet: Anssi Kullberg: Suomi, terrorismi, Supo (WSOY 2011); Malkki, Leena & Paastela, Jukka: Terrorismin monet kasvot (WSOY Oppimateriaalit, 2007); Yle Uutiset