Istutettujen lohien kuolleisuus kasvanut

Lohien istutukset ovat tuottaneet viime vuosina entistä huonommin, mikä näkyy myös Kymijoessa. Syitä on etsitty muun muassa istutettavien kalojen laadusta ja vesistöjen muuttuneista olosuhteista.

Kotimaa
Mies kalastaa Kotkan Korkeakoskella.
Yle / Juha Korhonen

Kotkan Korkeakoskella ilma on kaunis kuin morsian, mutta kalastajia ei näy. Kalastustarvikemyyjä arvelee osasyyksi Kymijoen kalatilannetta.

- Meritaimenet oli jossain vaiheessa ihan täysin kadossa. Nyt 2000-luvulla tuntuu, että määrä on ehkä hiukan noussut. Lohipuolella kala vähenee joka vuosi, arvioi kalatarvikemyyjä Sami Oino Kalastuspiste Kotkasta.

Pääsy kutualueille varmistettava

Asiantuntijan mukaan padot estävät kaloja pääsemästä niiden luontaisille kutualueille. Viisi vuotta sitten perustettu Kymijokityöryhmä onkin esittänyt lukuisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.

- Tärkeintä olisi rakentaa kalateitä joen alaosan voimalaitosten patoihin. Pedattuja koskialueita tulisi parantaa laittamalla sinne kiviä ja soraa, jolloin lisääntyminen onnistuisi parantaminen. Virtaamasäännöstely on tietysti yksi vaihtoehto, mutta se on aika vaikea tie, toteaa kalatalousasiantuntija Vesa Vanninen Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta.

Prosessien läpivieminen on hidasta, joten Vanninen arvioi, että saattaa mennä 3-5vuotta ennen kuin Kymijokeen saadaan yhtään uutta kalatietä.

Istutuksissa haasteita ympäri Itämerta

Tällä hetkellä Kymijoen lohi- ja taimenkannat ovat pitkälti istutusten varassa, mutta viime vuosina istutuksetkin ovat tuottaneet vain kymmenesosan parhaisiin vuosiin verrattuna.

- Sama tilanne on ympäri Itämerta eli istutukset eivät tuota, sanoo asiantuntija Vesa Vanninen.

Tarkkaa syytä istukkaiden runsaaseen kuolleisuuteen ei tiedetä, mutta Vanninen arvelee, että ongelmat liittyvät meriolosuhteisiin.

- Meressä on jotakin vikaa. Varmaankin ravintoketjussa, pohtii Vanninen.

Meritaimenten vähäisyyden on epäilty johtuvan myös liiallisesta merikalastuksesta.

Laitostunut kala ei pärjää

Toinen syy istutettujen kalojen heikkoon menestykseen voi olla istukkaiden laadussa: ne ovat tottuneet liian helppoon elämään.

- Istukas tulee laitoksista ja se ei ole sopeutunut luonnonoloihin. Geneettinen puolikaan ei ole varmaan niin hyvä kuin luonnon kaloilla, Vanninen pohtii.

Istukkaiden laatua yritetään kehittää tekemällä kasvualtaan oloista virikkeellisemmät ja haastavammat.

Istukas tulee laitoksista ja se ei ole sopeutunut luonnonoloihin.

Vesa Vanninen

Tulokset ovat rohkaisevia.

- Kalojen uintikyky ja evien kunto on parantunut. Lisäksi istukkaat ovat oppineet hyödyntämään elävää hyönteisravintoa entistä nopeammin. Kalat oppivat myös reagoimaan nopeammin petoriskitilanteessa, kun made tai hauki on lähellä, kertoo erikoistutkija Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Hyvärisen vetämä hanke "Menestyvä istukas" alkoi vuonna 2008 ja kestää tämän vuoden loppuun saakka. Kehitetty menetelmä aiotaan tuotteistaa vuoden aikana niin, että sitä voidaan hyödyntää myös kaupalliseen tuotantoon.

- Olemme laatimassa käsikirjaa, jonka avulla menetelmää voidaan soveltaa erilaisiin kasvatuslaitoksiin. Tämän vuoden aikana tehdään myös mittavia istutuskokeita eri tavalla kasvatetuilla kaloilla, jotta nähdään, miten hyvin menetelmät oikeasti toimivat, tarkentaa erikoistutkija Pekka Hyvärinen.

Tähän mennessä saadut tulokset on tehty kokeellisissa olosuhteissa Kainuun kalantutkimusasemalla.