1. yle.fi
  2. Uutiset

Terveysväitteissä paljon siivottavaa

EU ei hyväksy väitteitä terveellisyydestä, jos todisteita ei ole tai väitteet ovat ylimalkaisia, kertoo Kuningaskuluttaja. Muutos on merkittävä mainonnan kannalta.

Kotimaan uutiset

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on karsinut kovalla kädellä terveysväittämiä, joita käytetään elintarvikkeiden mainonnassa. Tuhansista väittämistä vain 222 hyväksyttiin tieteellisesti todennetuiksi. Muun muassa Valion Gefilus-tuotteissaan käyttämän maitohappobakteerin terveysväittämät hylättiin.

- Noin 90 prosenttia EFSA:n keräämistä terveysväittämistä oli sellaisia, joilla ei ollut riittävästi tieteellistä todistusta, sanoo Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden professori Marina Heinonen.

Heinonen on EFSA:n terveysväiteasiantuntijaraadin jäsen.

- Eniten väitteitä, joista ei näyttöä löytynyt, oli antioksidanteista ja probiooteista eli maitohappobakteereista. Yksikään probiootti ei päässyt sallittujen väitteiden listalle.

Muun muassa Valion jo 20 vuotta sitten patentoima probiootti, "LGG-puolustajabakteeri", ei päässyt Euroopan komission julkaisemalle listalle. Sitä käytetään muun muassa Valion OLO-jogurteissa ja Gefilus-tuotteissa.

Maitohappobakteeria sisältävien elintarvikkeiden terveysvaikutuksia on mainostettu erittäin paljon. Probioottia sisältäviä tuotteita on saatavilla kymmenissä maissa.

Valio on jo muuttanut Gefilus-tuotteidensa markkinointia.

- Olemme siirtäneet Gefilus-tuotteiden markkinointiviestinnän painotusta elinvoimaisuuteen. Lainsäädännön mukaisesti emme enää käytä L. GG bakteeriin liittyen vastustuskykyväitettä, kertoo Valion tuoretuotteiden kategoriapäällikkö Pia Järvinen.

Erilaisia maitohappobakteereita on myös esimerkiksi Actimel- tai Activa-tehojuomissa ja -jogurteissa. Myöskään näiden mainoksissa luvatuista terveysvaikutuksista ei löydetty riittävästi tieteellistä näyttöä.

Vitamiinit ok, kuiduissa on eroja

EU:n hyväksymien terveysväittämien listalle pääsi kaikkiaan vain 222 terveysväitettä noin 4600:sta tutkitusta.

- Aika paljon sellaisia väitteitä sallittiin, jotka liittyvät ravintoaineisiin. Vaikkapa, että D-vitamiini auttaa luuston kunnossa, tai C-vitamiinilla on vaikutusta puolustuskykyyn, Marina Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan mm. C- ja D-vitamiinista saa esittää terveysväitteitä, kunhan tuotteesta saatava vitamiinin määrä on merkittävä eli vähintään 15 % päivittäisestä saantisuosituksesta.

Esimerkiksi Keiju-margariineissa käytetty terveysväite "sisältää luuston kehitykseen tarvittavaa D-vitamiinia" on Heinosen mukaan hyväksyttyjen listalla. Myös Raision Benecol-tuotteille EU on myöntänyt luvan käyttää terveysväitettä, jonka mukaan kasvistanoliesteri alentaa veren kolesterolitasoa, mikä puolestaan voi vähentää sepelvaltimotaudin riskiä.

Myös kuiduista esitettyjä terveysväitteitä arvioitiin EU:ssa. Heinosen mukaan kuiduista ei ole arvioitu yleisiä terveysväitteitä, vaan jokainen kuitu pitää täsmentää erikseen.

- Esimerkiksi Elovena-kaurahiutaleesta on sallittua käyttää terveysväitettä: "beta-glukaani auttaa alentamaan kolesterolia". Sen sijaan "Elovena edistää vatsan hyvinvointia" ei ole sallittujen väitteiden joukossa, Heinonen sanoo.

Kiellettyjen terveysväitteiden listalla ovat probioottien lisäksi muun muassa antioksidantit eli flavonoidit ja karotenoidit. Flavonoidien terveysväitteitä käytetään esimerkiksi mehujen markkinoinnissa.

Puoli vuotta aikaa muuttaa mainontaa

Väittämien muotoilu onkin tarkkaa puuhaa. Suomessa terveysväittämien oikeellisuutta valvoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Ylitarkastaja Kaisa KukkonenEvirasta kertoo, että prosessi on ollut valtava.

- On iso murros, että isoa osaa terveysväitteistä ei hyväksytty. Nyt yritykset joutuvat merkittävästi muuttamaan markkinointiaan. On myös aineita, joille ei ole hyväksytty mitään terveysväitteitä.

Evira on jo pitkään neuvonut yrityksiä terveysväitteiden kanssa. Elintarvikeyrityksillä on nyt kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka aikana niiden pitää siivota perusteettomat terveysväitteet mainonnastaan.

Marina Heinosen mukaan yritykset ovat jo alkaneet muuttaa mainontaansa komission listan mukaiseksi.

- Kuluttajia on koitettu saada uskomaan tiettyjen tuotteiden hyötyihin ja nyt kun selvisi, että kaikkia väitteitä ei saa käyttää, niin aika monet elintarvikeyritykset ovat muuttaneet mainontaansa.

EFSA on arvioinut elintarvikkeiden terveysväittämien tieteellistä perustaa jo monta vuotta. Virasto keräsi alun perin EU:n jäsenmaista huimat 44 000 terveysväitettä, joista koottiin noin 4 600 väitteen lista. Joitakin väitteitä on vielä arvioitavana.

Lähteet: Yle Kuningaskuluttaja

Lue seuraavaksi