Unohdettu Leo Mechelin loi idean suvereenista Suomesta

Senaattori Leo Mechelin oli aikansa Suomen tärkein vaikuttaja, mutta ei ennen kuolemaansa sortokauden puristuksessa nähnyt tavoitteidensa toteutuvan. Eri syistä jälkipolvetkin unohtivat varhaisen itsenäisyysmiehen. Unohdettu sankari sai keskiviikkona muistomerkin Janakkalaan.

Janakkala
Senaattori Mechelinin muistomerkki
Senaattori Leo Mechelinin muistomerkki paljastettiin Janakkalan Löyttymäessä.Yle Häme / Ville Välimäki

Helsinki on muistanut senaattoria ja kaupunginhallituksensa ensimmäistä puheenjohtajaa nimikkokadulla. Valtio pystytti ainoan muistomerkin Säätytalon eteen. Muuten Suomi itsenäistymisen jälkeen pian unohtikin suurmiehensä.

Senaattori Leo Mechelin ehti vaikuttaa mm. oikeustieteilijänä, professorina, autonomian ajan senaatin johtajana, diplomaattina, talouselämässä Nokian yhtenä perustaja ja etenkin kansallisen oikeustaistelun johtomiehenä.

Mechelin otti osaa kaikille säätyvaltiopäiville ja uudisti perustuslain kirjoittajana valtiopäivät yksikamariseksi eduskunnaksi. Sen ensikokoontumisesta on tänään keskiviikkona kulunut 105 vuotta.

Muistomerkki synnyinseudulle

Mainittua päivää juhlistaa Janakkalassa Mechelinin muistomerkin paljastustilaisuus. Mechelin omisti Janakkalassa Löyttymäen kartanon. Siellä hän kirjoitti ensimmäisen ehdotuksen maan perustuslaiksi, joka sittemmin oli pohjana itsenäisen Suomen perustuslaille. Janakkalan muistomerkin paljastus aloittaa samalla juhlallisuuksien ja muistotilaisuuksien sarjan, kun vuonna 1914 hänen kuolemastaan on kulunut 100 vuotta.

Itsenäisyyden yhdeksi luojaksi Mechelinin voi nimittää sikäli, että hän muotoili opin Suomen suvereniteetista ja tasavertaisesta suhteesta Venäjään. Hän myös levitti ulkomaille ajatusta Suomen oikeudesta itsenäisyyteen.

Toiminta perustuslaillisten johtomiehenä johti 1900-luvun alussa Mechelin maanpakoon Tukholmaan. Sortokausien välissä hän johti vuosina 1905-1908 Mechelinin senaatiksi kutsuttua maan ensimmäistä poliittiseksi katsottavaa hallitusta.

Ruotsinkielinen herraskainen pasifisti ei kelvannut kansakunnan kaapin päälle

Omana aikanaan Mechelin katsottiin suurmieheksi, mutta puolueisiin sitoutumattomalla liberaalilla ei lopulta ollut omaa merkityksen vaalijaa. Fennomaanit vierastivat häntä ruotsinkielisenä. Itsenäistymisen jälkeen taas ei annettu arvoa pasifistisen Mechelin toiminnalle rauhan ja kulttuurin puolesta.

Työväenliikekin suhtautui viileästi Suomen oikeustaistelun henkilöitymään, ja hän jäi viimeistään viime sotien jälkeen muiden suurmiesten varjoon.

Yksikamarisen eduskunnan kokoontumisen vuosipäivänä paljastettava Mechelinin Janakkalan muistomerkki on samaa Kalvolan graniittia, josta on rakennettu myös eduskuntatalo.