Uusia kanavia ei juuri kaivata

Tarjontaa halutaan pikemminkin supistaa, alkaen uusinnoista ja heikkolaatuisesta sisällöstä. Jotkut pitävät teräväpiirtolähetyksien siirtymäaikaa myös liioitellun pitkänä.

Lukijoiden kanssa syntynyttä
Kuvassa televisoita, joissa tekstitv:t auki.
YLE / Harri Vähäkangas

Varsinkin runsaan televisio-ohjelmien tarjonnan laatu puhuttaa verkkokommentoijia. Mitä tekniikkaan tulee, taannoisen digitalisaatio-uudistuksen virheistä on haluttu ottaa opiksi viestintäpoliittisen ohjelman uudistusesityksessä, joka julkistettiin keskiviikkona. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun erityisavustaja Kalervo Haverinen kertoo, että teräväpiirtotekniikkaan siirtymisessä halutaan antaa nyt reilusti aikaa.

Vanhalla tekniikalla näkyvät lähetykset pimenevät viimeistään vasta vuonna 2026, tilanteen mukaan mahdollisesti kuusi vuotta aikaisemmin. Siihen saakka Yle sekä kaupalliset pääkanavat MTV3 ja Nelonen olisivat velvollisia lähettämään ohjelmia myös nykyisellä tekniikalla, teräväpiirtolähetyksen lisäksi. Muut kanavat siirtyvät teräväpiirtoon pääsääntöisesti halutessaan vuonna 2017.

– Tavoite on se, että nykyisiä laitteita ei tarvitsisi uusia ennen aikojaan, Haverinen sanoo.

Pitkä siirtymäaika aiheuttaa uutista kommentoineiden keskuudessa kuitenkin myös kritiikkiä. Tollo ihmettelee: "Onko tuo "teräväpiirto vuonna 2026" jokin vitsi? Silloin amerikasta lennellään kaupallisilla turistilennoilla Marsiin, kun Suomessa uskalletaan luopua jo tänä päivänä auttamattoman vanhentuneesta teknologiasta."

Myös PeterGunN pitää pitkää siirtymää liioitteluna.

”HD:n tulo on ehdottomasti hyvä asia ja sen käyttöön ottoa voitaisiin jopa hieman kiirehtiä, vähintään hd-ready toosa kun nyt alkaa olemaan varsin arkipäivää... Tosin mitä väliä, samaa sontaa sieltä tulee siltikin.”

Uusia kanavia ei ole perusteilla

Huoli sekä tekniikan että sisällön laadusta mietityttää enemmistöä kommentoijista. Ei tarvita pohtii television muutostarpeita näin:

”Ainakin joka kanavalta tulevat murhatutkimukset, tyhmät tosi-tv:t, typerät kokkauskilpailut, laulukilpailut, puolen tunnin välein joka tuutista tunkevat pilkkuvirheineen kloonatut "uutiset" ja kaikki salkkarityyppiset "draamat" saisi lopettaa samantien.”

Ainakin niille, joiden mielestä ohjelmien kotimaisuus edustaa laadukkuutta, ministeriön suunnitelma tuo toteutuessaan hyviä uutisia. Luonnoksessa esitetään, että edellä mainitut kanavat velvoitettaisiin varaamaan riippumattomien tuotantoyhtiöiden kotimaisille ohjelmille 18 prosenttia lähetysajastaan tai 18 prosenttia ohjelmistobudjetistaan, nykyisen 15 prosentin sijasta. Haverisen mukaan tämä on haaste erityisesti Ylelle, jonka kotimainen tuotanto tehdään pääosin yhtiön omin voimin. Ehdotuksen mukaan kotimaista sisältöä tulisi siis jatkossa ostaa nykyistä enemmän myös talon ulkopuolisilta tekijöiltä.

Luonnoksessa ehdotetaan myös, että uusien kanavien perustamisluvat hyväksyttäisiin jatkossa vain viestintäministeriössä valtioneuvoston käsittelyn sijaan, jolloin uusien kanavalupien hakeminen helpottuu.

Verkkokommentoijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että tarjontaa on jo nykyisellään liikaa. Haverinen kuitenkin rauhoittelee, että kysyntää uusien kanavien perustamiseksi ei tällä hetkellä juuri ole.

Jotain kuitenkin kaivattaisiin lisääkin. Niksu haluaisi enemmän laadukasta paikallista ohjelmaa: ”Esimerkiksi yle voisi ottaa tässä isompaa roolia kun on valmiiksi niin hyvä maakuntatoimitusten verkkokin olemassa.” Ei tarvita ehdottaa, että kanavia voisi perustaa hetkellisesti esimerkiksi urheilutapahtumia ja ajankohtaisia ilmiöitä varten.

Antiikkia tosin kyseenalaistaa koko kysymyksen mielekkyyden: ”Tulevaisuus on tietoverkkoon syötetyssä ohjelmatarjonnassa, joka on saatavilla kuluttajalle sopivaan aikaan. Vuosien saatossa nykyisenkaltaiset radio- ja televisiovastaanottimet katoavat ja korvautuvat uudenlaisilla nykyisiä tehokkaammilla tietokoneilla. Silloin ei enää edes tarvitse keskustella tarvitaanko lisää TV-kanavia. Me kuluttajat tietokoneittemme ääressä teemme päätökset. Yle ja muut vastaavanlaiset "palvelun"tuottajat voisivat jo alkaa ajatella ja toimia aivan uudella tavalla tänä ylimenokautena,ettei tule kiire sitten, kun aika ajaa ohi.”