Täydellisen marjan metsästys

Mansikkamarkkinoiden seuraavaa suursuosikkia etsitään Suonenjoella. Marjaosaamiskeskuksen koetilalla selvitetään muun muassa norjalaisen jatkuvasatoisen mansikan soveltumista Suomen olosuhteisiin.

Kotimaa
Helena Kauppinen tutkii vadelmapensaita
Yle / Veli-Pekka Hämäläinen

Pitkät tunnelikasvihuoneet ovat vielä pääosin tyhjillään Marjaosaamiskeskuksen koetilalla Suonenjoella. Parin kuukauden päästä halleissa pitäisi rönsyillä mansikoiden, vadelmien ja viiniköynnösten viidakko.

- Varsinkin viiniköynnös on reheväkasvuinen, ja sitä joudutaan pitämään kurissa, arvioi Marjaosaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Helena Kauppinen.

Viiniköynnöstä ei viljellä koetilalla viinin valmistusta, vaan rypäleiden tuorekulutusta varten. Niiden lisäksi viljelyssä on muun muassa syysvadelmaa ja jatkuvasatoista mansikkaa.

Räjäyttääkö jokin lajike pankin?

Vaikka eksoottinen viiniköynnös on herättänyt koetilan antimista etukäteen eniten kiinnostusta, pääpaino on marjanviljelyssä. Se tarkoittaa uudentyyppisten tunnelikasvihuoneiden ja viljelytekniikoiden sekä uusien lajikkeiden testausta.

Kokeilussa on muun muassa jatkuvasatoinen norjalainen Ria-lajike. Toiveissa on, että tilalta voitaisiin löytää mansikkamarkkinoiden seuraava suursuosikki.

- On vaikea sanoa, räjäyttääkö jokin lajike pankin. Mutta tämän hetken yleisin mansikkalajike Polka tuli viljelijöiden tietoisuuteen Marjaosaamiskeskuksen kokeiden kautta, ja se on mahdollista nytkin, kehittämispäällikkö Helena Kauppinen sanoo.

Pinta-alat voitaisiin vaikka puolittaa ja sato pysyisi samana

Veikko Raivio

Tällainen on täydellinen mansikka

Suonenjokelainen marjanviljelijä Veikko Raivio on seurannut koetilan tapahtumia mielenkiinnolla. Hänen mukaansa viljelijän pitää aina etsiä uusia, edellistä parempia lajikkeita. Menestyjät eivät ole ikuisia, kuten takavuosien suosittu Senga sengana -lajike opetti.

- Senga senganan muistavat kaikki, mutta tällä hetkellä sen viljely on marginaalista. Marja oli hyvä, mutta se taantui ja siinä oli kauppakestävyysongelmia. Ei välttämättä Polkakaan ole viimeinen lajike, jota viljellään, Raivio sanoo.

Entä jos täydellisen mansikan kehittäminen olisi yhtä helppoa kuin sormien näpsäytys? Sellaista "supermarjaa" Raivio lähtisi kehittämään Polka-lajikkeen pohjalta.

- Pitäisi yhdistää Polkan sokerikestävyys parempaan taudinkestävyyteen. Satoisuus pitäisi saada esimerkiksi Florence-lajikkeesta, joka tekee pitkään isokokoista marjaa. Pinta-alat voitaisiin vaikka puolittaa ja sato pysyisi samana.