1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. harmoni

Suvivirsi soi kauniimmin urkuharmonilla

Monien muistoissa soi urkuharmonilla soitettu tuhiseva ja laahaava Suvivirsi. Poljettavat harmonit katosivat viimeistään 80-luvulla koulujen nurkista. Tuhannet soittopelit lojuvat nyt jossain toimettomina tai lahonneina.

Kuva: Yle / Antero Tenhunen

Kuusikymmenluvun alussa Suomessa oli lähes 7000 kansakoulua, todennäköisesti jokaisessa niissä oli ainakin yksi urkuharmoni. Huomattavan osan näistä rakensi Kangasalan Urkutehdas.

Harmonit katosivat kansakouluista 70-luvulta lähtien . Pianosta tuli ensin varakkaimpien koulujen perussoitin, seurakuntakodeissakin siirryttiin pikku hiljaa sähköurkuihin.

Opetusta vielä 90-luvulla

Vaikka soittimet olivat katoamassa, vielä 90-luvulla soitto-opetusta järjestettiin. Musiikkiin erikoistuvat luokanopettajat saivat polkea palkeita, koska pienen kyläkoulun nurkasta saattoi vielä harmoni löytyä.

- Syrjäseuduilla pianot eivät niin äkkiä yleisty, näin arvelimme, toteaa Oulun Yliopiston Opettajainkoulutuslaitoksen soiton lehtorina 90-luvulla toiminut  Liisa Rännäli.

Urkuharmonin soittotekniikka poikkeaa hieman muista kosketinsoittimista. Soittimen ääni tuotetaan palkeilla polkemalla. Laahaava säestys saattaa selittyä soittotekniikalla.

- Polkeminen saattaa häiritä rytmiä, varoittaa Rännäli ensikertalaista urkuharmonin soittajaa.

Kansanmusiikissa urkuharmonia käytetään edelleen. Pelimannien keskuudessa  tomeraa harmonisäestystä kutsutaan tämmäykseksi.

Syrjäseuduilla pianot eivät niin äkkiä yleisty, näin arvelimme.

Liisa Rännäli

Kaupoista on turha hakea

Nettipalstoilla urkuharmoneista pyydetään 50-200 euroa. Musiikkiliikkeistä ei soittopelejä juuri löydy.

- Harvakseltaan vaihtoon tarjotaan vanhoja soittimia, kertoo Martti Hätälä Musiikki-Kullakselta Oulusta. Kysyntää ei myöskään harmoneilla juuri ole, joten sen vaihtoarvokin on heikko.