Väittelijä löysi viittomakielestä tavut

Suomalainen viittomakieli voidaan jakaa tavuihin, toteaa FL Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistossa lauantaina tarkastettavassa väitöskirjassa. Tähän mennessä tavujen käsite on liitetty vain puhuttujen kielten tutkimukseen.

Kotimaa

Suomalainen viittomakieli voidaan jakaa tavuihin, vaikkakaan viittomakielen tavu ei vastaa muodollisesti puhuttujen kielten tavuja. Sen sijaan ne ovat esimerkiksi käden tai pään muodostamia lyhyitä liikesarjoja, toteaa FL Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Jantusen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisen viittomakielen tavuista on perusmuodossaan yksi- tai kaksitavuisia.

Tutkimuksen toinen merkittävä havainto on se, ettei suomalaisen viittomakielen lauseiden sanajärjestykselle löydy yhtä, yksiselitteistä sääntöä.

Suomalainen viittomakieli muistuttaa kiinaa - Lauserakenteensa puolesta suomalainen viittomakieli muistuttaa itse asiassa paljon kiinan kieltä, kertoo Jantunen YLE Uutisten haastattelussa. Sanajärjestys ei silti ole täysin vapaa, sillä suomalaisessa viittomakielessä lause ei esimerkiksi koskaan ala verbillä. Tommi Jantusen tutkimus on hyvin merkittävä, sillä suomalaisen viittomakielen lauseoppia on toistaiseksi kartoitettu vain vähän. Tutkimus myös luo pohjaa suomalaisen viittomakielen tutkimiselle edelleen ja antaa mahdollisuuden verrata suomalaista viittomakieltä entistä tarkemmin muihin kieliin. Käytännössä tutkimusta voidaan soveltaa viittomakielen opetuksessa. Jantusen mukaan Suomessa tarvitaan edelleen viittomakielen perustutkimusta, mutta samalla myös tutkimusta mm. lasten viittomakielen omaksumisesta. Jantusen väitöskirja on kolmas suomalaisesta viittomakielestä tehty kielitieteellinen väitöstutkimus. Suomalainen viittomakieli on noin 4 000 - 5 000 suomalaisen kuuron äidinkieli. Lisäksi sitä käyttää äidinkielenään, toisena kielenään tai vieraana kielenä noin 10 000 kuulevaa suomalaista. Jantusen väitöskirja (siirryt toiseen palveluun) YLE Uutiset