1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Tutkijat löysivät kaloilta sormien aihiot

Tutkijat ovat jäljittäneet sormien ja varpaiden alkuperän kalankaltaisiin olioihin, jotka uivat merissä 380 miljoonaa vuotta sitten.

Tuore tutkimus kumoaa näkemyksen, jonka mukaan ensimmäiset primitiiviset sormet muodostuivat nelijalkaisille, ilmaa hengittäneille eläimille. Ne ilmestyivät maapallolle 10 - 20 miljoonaa vuotta myöhemmin kuin kalankaltaiset merien asukit.

Teorian mukaan eläinten sopeutuessa maan kamaralle luonnollinen valinta johti asteittaiseen siirtymään ainoastaan uimiseen kelpaavista kalaevistä painoa kannatteleviin raajoihin, joissa oli nivelliitokset.

Sunnuntaina brittiläisessä Nature-lehdessä julkaistu tutkimus kuitenkin paljastaa, että alkeelliset sormet olivat jo kehittyneet metrin mittaisen, matalissa vesissä eläneen Panderichthysin eviin. Panderichthys oli siirtymäkauden olio, joka muistutti kuitenkin enemmän kalaa kuin nelijalkaista eläintä.

Tutkimukseen osallistunut Uppsalan yliopiston tutkija Per Ahlberg kertoo tutkimuksen todistavan, että sormet ja varpaat syntyivät kalan luurangoissa jo olemassa olevista osista, eivätkä syntyneet tyhjästä maan kamaralle nousseiden eläinten jatkeiksi.

Tutkimusta ei tehty uusista löydöistä, vaan tutkijat palasivat vanhojen fossiilien pariin. Ahlbergin mukan aiemmat tutkijat olivat vain jättäneet todisteet huomiotta. Syynä on se, että kunnollisia Panderichthysin fossiileja on paljastunut vain yhdestä paikasta, Latviassa sijaitsevasta savilouhimosta, missä savi on samanväristä kuin Panderichthysin luusto.