Tutkija: Kouluampujat usein nuoria miehiä

Kouluampujien sukupuolta ei käsitellä mainintaa enempää, ihmettelee miestutkija Arto Jokinen. Tähän mennessä kouluampujat ovat olleet lähestulkoon aina nuoria miehiä sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Jokinen ottaa esimerkiksi Kauhajoen kouluampumistapauksen jälkeen virinneen keskustelun. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on nostanut esille Suomen aselain ja tasavallan presidentti Tarja Halonen netin.

- Puhutaan nuorison pahoinvoinnista, vaikka kyse on siitä, miksi juuri pojat voivat näin, huomauttaa Jokinen.

Miestutkija etsii tekoihin syitä peleistä, leluista ja muusta viihteestä, joiden maskuliiniseen väkivaltakuvastoon pojat samaistuvat. Väkivaltakulttuuri on yksi mahdollinen käyttäytymismalli pojille, sanoo Jokinen. Myös arjessa pojilta odotetaan kykyä puolustaa itseään sekä muita väkivallan avulla.

Jokinen puhuu myös kouluampujien verkkoon jättämästä kuvamateriaalista. Se on tapa tehdä itsestä historiaa, mutta kuvilla luodaan myös miessankaruuden väkivaltakuvastoa.

Tutkija: Biologiset selitykset eivät riitä

Miestutkija ei lähtisi etsimään syitä nuorten kouluampujamiesten tekoihin biologiseen sukupuolieroon liittyvistä seikoista.

- Jos tämä johtuisi biologiasta, silloin kaikki pojat oireilisivat näin, perustelee Jokinen.

Tutkijan mukaan miesten naisia suurempi osallisuus väkivallanteoissa näkyy myös suomalaisissa tilastoissa, jotka esittelevät esimerkiksi pahoinpitelyitä tai alaikäisten tekemiä tappoja. Hän lisää, etteivät kaikki pojat käytä kuitenkaan väkivaltaa, ja kouluampujat ovat vain ääriesimerkki nuorten miesten tekemästä väkivallasta.

Jokinen toteaa, että maskuliinisesta väkivaltakuvastosta pitäviä tyttöjä pidetään helposti outoina. Pojat taas saavat siitä positiivista palautetta. Tutkija ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, ettei joku suomalaisista kouluampujista voisi olla tulevaisuudessa myös nainen.