50-vuotiaat musiikkikirjastot suuntaavat nettiin

Suomen yleisten kirjastojen musiikkiosastot täyttävät tänä syksynä 50 vuotta. Musiikkiosastoja alettiin 1950-luvulla kehittää Saksan esimerkin innoittamana. Nyt musiikkikirjastoja on Vaasasta Joensuuhun ja Kotkasta Tornioon. Tulevaisuuden kirjastoista levyt saatetaan ladata suoraan netistä, ja lainaksi saa myös soittimia.

kulttuuri

Suomalaiset hakevat kirjastojen musiikkiosastoilta tietoa tai lainaavat aineistoa kotiin. Vielä 1970-luvulla oli toisin, kertoo tietopalvelukonsultti Annika Ruutsalo-Kakko Töölön kirjastosta Helsingistä.

- 70-luvulla ihmiset tulivat enimmäkseen kuuntelemaan LP-levyjä kuunteluhuoneissa. Kaikilla ei ollut kuuntelulaitteita kotona. 1990-luvun alussa tuli suuri muutos. LP-levyt katosivat lähes kokonaan, ja CD:t valtasivat alaa. Ruvettiin lainaamaan CD-levyjä nuottien ja kirjojen lisäksi, muistelee Ruutsalo-Kakko.

Takavuosien musiikkikirjastossa oli hakuteoksia sekä aineistokortisto, jossa oli varsin niukasti tietoa. Nykyisinä nettiaikoina tietoa löytyy monista lähteistä nopeasti. Epätavallistenkin toiveiden täyttäminen on helpottunut, sanoo Ruutsalo-Kakko.

- Aika kinkkisiinkin kysymyksiin on pystytty löytämään vastaus. Jos asiakas muistaa vaikka laulun kertosäkeen, sen voi löytää jostain tietokannasta. Tehtävä on hankalampi, jos joku vain hyräilee sävelmää. Joskus on sellaistakin kysytty, ja joku kirjastossa on tajunnut, että kyseessä on vaikka Paganinin Campanella, Ruutsalo-Kakko kertoo. Tulevaisuuden kirjastoissa voi soida elävä musiikki

Kirjastot tekevät musiikkia tunnetuksi laidasta laitaan. Ilmainen lainauspalvelu saattaa sekä vähentää että lisätä ihmisten haluja ostaa levyjä, arvioi musiikkikirjastonhoitaja Heikki Poroila.

- Toisilla lainaaminen vähentää ostamista, mutta toisilla ostohalut lisääntyvät, kun he tutustuvat musiikkiin. 1990-luvun lopulla teimme Teoston kanssa tutkimuksen, jonka mukaan paljon levyjä lainaavat ihmiset saattavat kopioida joitain levyjä, mutta toisaalta he myös ostavat levyjä kaikkein eniten, Poroila perustelee.

50-vuotiaassa musiikkikirjastoverkossa etsitään lähivuosina tapoja kehittää nettipalveluja. Jo nyt monien kirjastojen verkkosivuilta pääsee kuuntelemaan taidemusiikkia, ja palvelua yritetään laajentaa myös populaarimusiikkiin. Neuvottelut levyteollisuuden kanssa ovat kuitenkin mutkikkaat.

Muitakin muutoksia on tiedossa. Varsinkin nuoret etsivät jo nyt uutta musiikkia muualta kuin kirjastosta, huomauttaa Vantaalla työskentelevä Poroila.

- Voi olla, että musiikkikirjastojen tietopalvelurooli voimistuu ja lainaustoiminnan merkitys heikkenee. Luultavasti jotkin kirjastot alkavat tarjota musiikkiin ja sen tekemiseen liittyviä palveluja kuten studioita, soittimia ja jopa esiintymismahdollisuuksia, sanoo Poroila.

Tällaisia paikkoja ovat jo nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kirjastot Kymppi ja Sello, joissa on laajennettu perinteistä kirjastotoimintaa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset