Tutkimus: Iltapäivälehdet koukuttavat yksityiskohdilla

Median murros on pakottanut iltapäivälehdet uudistamaan rooliaan viime vuosikymmenet, ja nyt yltyvä verkkouutisointi pakottaa lehdet entistä rajumpaan muutokseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan markkinamuutokset ovat ravistelleet Ilta-Sanomia kovemmin kuin Iltalehteä.

Kotimaa

Yksityiskohdat, kerronnan laajuus, tunnereaktioiden kuvaus ja arjen hyötytieto ovat näiden lehtien keino erottua muista tiedotusvälineistä. Etenkin ihmissuhteista on kirjoitettu paljon tällä vuosikymmenellä.

Verkon ansiosta iltapäivälehdet ovat myös palanneet juurilleen nopeina tiedonvälittäjinä, joskin niiden aikaetu on huvennut minuutteihin.

YTM, toimittaja Pasi Kivioja tutki iltapäivälehtien ja mediakentän muutosta 1980-luvun puolivälistä nykyhetkeen. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä.

Poliitikkojen avioeroista kerrotaan syvällisesti Iltapäivälehtien keventyminen näkyy politiikan uutisoinnissa. Toisaalta esimerkiksi ministerien avioerojen taustoitus on syventynyt. Rikosuutisten osuus kasvoi vuoteen 2006 saakka; rikokset ovat vieneet tilaa sekä politiikalta että taloudelta. Viime vuosina kuluttajajournalismi on vahvistunut, lisäksi toimittajista on tullut omilla kasvoillaan esille tulevia brändikirjoittajia. Muutenkin kuvien määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälistä, ja nettivideot ilmestyivät verkkoon pari vuotta sitten. Helsingin Sanomien tyyli on muuttunut Kivioja vertaili Iltalehden ja Ilta-Sanomien sisältöä Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen, Apu-lehden ja Suomen Kuvalehden kirjoituksiin. Aftonbladet ja Expressen olivat pohjoismaisia verrokkeja. Kiviojan mukaan Helsingin Sanomien tyyli on muuttunut iltapäivälehtimäisemmäksi, Suomen Kuvalehti sen sijaan ei ole käsittelytapojaan muuttanut. Helsingin Sanomat esimerkiksi noteerasi Tanja Karpelan ja Sauli Niinistön kihlauksen purkaantumisen melko näyttävästi vuonna 2004. HS on antanut paljon tilaa myös perhesurmille. Vuonna 2006 Matti ja Merja Vanhasen avioero oli iso uutinen kaikille lehdille, mutta nimenomaan iltapäivälehdissä tapausta ruodittiin perinpohjaisesti syihin ja tunteisiin paneutuen. Kivioja huomasi myös, että Norjassa ja Ruotsissa kieli taipuu leikittelyyn aivan toisella tavalla kuin kankea suomi. Muuten maiden iltapäivälehdet eivät juuri eroa toisistaan. Kauhajoki-uutisointi yrittää vastata miksi-kysymykseen

Tutkijan mielestä iltapäivälehtien tapa liittää surmauutiset yhteiskunnallisiin ongelmiin on näkynyt muissakin tiedotusvälineissä Kauhajoki-uutisoinnin yhteydessä:

- Ei välttämättä haeta enää vastausta kysymykseen, mitä on tapahtunut ja missä. Sekin on edelleen uutisaihe, mutta yhä enenemässä määrin haetaan vastauksia miksi-kysymykseen, Kivioja pohtii.

Tutkimus vahvistaa, että väkivallan uutisointi, varsinkin perhesurmien uutisointi on lisääntynyt iltapäivälehdissä selvästi 90-luvun alusta. Samalla yhä useammin uhrien henkilöllisyys paljastetaan jutuissa.

Lähteet: YLE Uutiset