Vapauspuolueen hallitusvastuu pani Itävallan EU-boikottiin

Itävallan äärioikeisto sai suuren vaalivoiton myös vuonna 1999. Voitto nosti vapauspuolueen hallitukseen, ja EU:han tuolloin kuuluneet muut 14 maata, myös Suomi, panivat Itävallan boikottiin Euroopan perusarvojen rikkomisesta.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Jörg Haiderin johtama vapauspuolue FPÖ sai syksyn 1999 vaaleissa 26,9 prosenttia äänistä, suurimman voittonsa koko yli nelikymmenvuotisen historiansa aikana. Ääniosuus oli jopa himpun verran isompi kuin kansanpuolueella. Seuraavan vuoden helmikuussa ne muodostivat yhdessä hallituksen, kun kansanpuolueen ja sosiaalidemokraattien yhteistyöneuvottelut eivät olleet tuottaneet tulosta.

Päätös tyrmistytti Itävallassakin, mutta EU:ssa se aiheutti suoranaisen kuohun. Itävalta oli rikkonut sanattoman sopimuksen, joka oli ollut voimassa toisesta maailmasodasta asti. Se oli päästänyt äärioikeiston vallan käytäville. Asiaa ei auttanut se, että Itävallalla olisi EU-kumppanien mielestä ollut katumista natsivallan vuosilta.

Itävallan hallituspohja oli EU-maiden presidenteille ja pääministereille niin anteeksiantamaton, että virallisen EU-boikotin lisäksi monet jopa lakkasivat kättelemästä Itävallan ministereitä tai puhumasta heille. Huippukokouksen yhteiskuva jäi vuonna 2000 ottamatta, koska Ranskan presidentti Jacques Chirac kieltäytyi seisomasta liittokansleri Wolfgang Schüsselin vieressä. Haider vastasi sanan säilällä: Chirac oli "taskukokoinen Napoleon", joka oli juuri "kohdannut Waterloonsa".

Kulttuuritapahtumista sotaharjoituksiin ulottunut boikotti kesti seitsemän kuukautta. Itävallan suurlähettiläille se oli löysää aikaa, mutta varsinaiset poliittiset tai taloudelliset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Boikotti kuitenkin herätti tärkeän periaatteellisen keskustelun siitä, mitkä ovat EU-maiden sisäisiä asioita, joihin unionilla ei ole oikeutta puuttua. Kysyttiin myös, oliko pakottaminen paras keino suitsia äärioikeistolaisuutta. Joidenkin laintuntijoiden mukaan Itävallan eristäminen oli suorastaan laitonta. Ahtisaari suositti boikotin lopettamista

Boikotoivissa maissa into alkoi nopeasti lopahtaa, kun kävi ilmi, että Itävalta pystyi pahan kerran rampauttamaan unionin toimintaa. Kuvio, jossa muiden jäsenmaiden suhteet Itävaltaan olivat jäissä mutta Itävallan olisi silti pitänyt osallistua EU:n normaaliin toimintaan, ei kerta kaikkiaan toiminut. Itävalta sanoi, että ellei sitä päästetty kaikkiin keskusteluihin, sen olisi pakko estää muun muassa EU:n itälaajenemisen eteneminen.

Umpikujalta vaikuttanutta tilannetta pohtimaan asetettiin niin sanottu viisaiden ryhmä, jossa oli jäsenenä myös presidentti Martti Ahtisaari. Kolmimiehinen ryhmä antoi Schüsselin hallitukselle hyvän arvosanan rasismin ja muukalaisvihan vastaisista toimista, vaikka kaikki FPÖ:n jäsenet eivät puhtaita papereita saaneetkaan.

Syyskuussa EU-maat sitten päättivät, että pakotteet olivat tehneet tehtävänsä: päätöksen mukaan kaikki tiesivät nyt, mitkä olivat unionin yhteiset arvot. Itävalta pääsi pannasta, mutta sille ilmoitettiin, että silmälläpito jatkuisi. Haiderin ura ministerinä oli päättynyt jo helmikuussa, kolme viikkoa EU:n boikotin alkamisen jälkeen.

Anniina Wallius, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun) <<< <<<