Sailas ennustaa työvoimapulaa taantumasta huolimatta

Valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi, että Suomea uhkaa työvoimapula talouden mahdollisesta taantumasta riippumatta. Ensi vuosikymmenellä työvoima vähenee jopa sadoillatuhansilla. Sailas tarjoaa lääkkeeksi muun muassa nykyistä nopeampia opiskeluaikoja sekä synnytysiän alentamista.

Kotimaa

Vaikka Suomen talous taantuisi maailmantalouden rattaiden hidastumisen myötä, ei Suomi vältä nykyisillä eväillä työvoimapulaa. Näin synkkiä näkymiä maalataan hallituksen työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmassa.

Työvoimapula ja vaatimukset maahanmuuttajien lisäämisestä tuovat esiin mielikuvat 1990-luvun alun lamasta, jolloin puheet hukkuivat nopeasti valtaviin työttömyyslukuihin.

Nyt viisi ministeriä, valtiosihteeri Raimo Sailas ja Vesa Vihriälä vakuuttavat, että työvoimapula tulee mahdollisen taantuman jälkeenkin.

Työvoima vähenee 2010-luvulle tultaessa sadoillatuhansilla tai jopa miljoonalla, laskijasta riippuen.

- Työikäinen väestö kääntyy ensimmäistä kertaa Suomen historiassa trendinomaiseen laskuun. Se on tavattoman suuri muutos ja tuotannon kasvu kääntyy parhaassakin tapauksessa puoleen siitä, mitä se oli laman jälkeisinä vuosina, sanoo Sailas YLE Uutisille.

Sailaksen mielestä suomalaisten pitäisi aloittaa opiskelut nykyistä aiemmin, ilman välivuosia ja valmistua ennen 27:ää ikävuotta.

Lisäksi synnytysikää tulisi laskea ja eläkkeelle tulisi jäädä yhä myöhemmin. Myös osa-aikajärjestelmät ja eläkeputket pitäisi Sailaksen mukaan tarkastella uudelleen.

Nuoret miehet ja ikämiehet töihin Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä puolestaan arvioi, että nuorten ja ikääntyvien miesten työssäolo on Suomessa vähäistä. - Suomi häviää kirkkaasti kaikille muille Pohjoismaille 15 - 24 -vuotiaiden nuorten miesten osalta. Kun sanotaan, että suomalaiset opiskelijat ovat paljon töissä, ei se kyllä tilastojen mukaan pidä paikkaansa, Tanskassakin melkein kaksinkertainen määrä on töissä, laukoo Hyssälä. Ikääntyvistä suomalaismiehistä on töissä noin 55 prosenttia kun muissa Pohjoismaissa määrä on yli 70 prosenttia. 1990-luvun lamassa ikääntyvät potkittiin eläkkeelle ja eläkeputkiin. Hyssälän mukaan moiset putket eivät kuulu 2000-luvulle. Aikaisemmin jäätiin työkyvyttömyyseläkkeelle sydäntautien ja tukielinsairauksien vuoksi, viime vuonna eläkkeelle jäi mielenterveyssyistä lähes 8 000 ihmistä. Hyssälän mukaan masentuneet voitaisiin kuntouttaa.

Hyssälä kysyy myös, onko vuorotteluvapaa perusteltu käytäntö nykyaikana. Vuorotteluvapaata käyttävät paljon esimerkiksi opettajat, jotka eivät ensisijaisesti jää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lähteet: YLE Uutiset