Lutherin tunkiot kertovat vauraasta elämästä

Uskonpuhdistuksen isä Martti Luther ei naulannut kuuluisia teesejään Wittenbergin kirkon oveen - hän käytti nuppineuloja.

kulttuuri

Tämä ja monta muuta asiaa protestanttikirkon oppi-isästä paljastuivat, kun saksalaiset arkeologit pääsivät tutkimaan hänen asuintalojensa alle jääneitä esineitä Eislebenissä, Mansfeldissä ja Wittenbergissä.

Vuosina 1483 - 1546 eläneen Lutherin ja hänen perheensä jäljiltä löytyi viisivuotisissa tutkimuksissa muun muassa oluttuoppeja, keittoastioita ja potta sekä mittava kotiapteekki, jossa oli lääkkeitä niin angiinaan kuin ummetukseen.

Kaikkea ei varmaankaan ollut heitetty pois tarjoituksella, sillä löytöjen joukossa on Lutherin vaimon kultainen vihkisormus ja 250 hopearahaa.

Yleisen luulon mukaan Luther eli vaatimattomasti, ellei peräti köyhästi. Keittiöjätteet kuitenkin kertovat, etteivät paistettu hanhi ja porsaanliha olleet harvinaisia perheen ruokapöydässä. Lisäksi pataan pantiin usein peltopyitä ja laululintuja, jotka oli houkuteltu ansaan savipillein.

Luther antoi itse ymmärtää varttuneensa vaatimattomissa oloissa. Muun muassa lelulöydöt lapsuudenkodin lattian alta ovat kuitenkin kumonneet myös tämän myytin. Lutherin isä oli maan- ja kuparipajan omistaja, joka lainasi rahaa korkoja vastaan. Äiti oli ylempää keskiluokkaa ja tuskin "kantoi kaikki polttopuut omassa selässään", kuten Luther myöhemmin kertoi.

Wittenbergin kirkonmiehet eivät ole olleet tutkimuksista innoissaan. Heidän mukaansa on uskonnolliselta kannalta yhdentekevää, miten entinen munkki ja nunna Martti Luther ja Katharina von Bora ja heidän kuusi lastaan elivät.

Tutkijat sen sijaan iloitsevat kyettyään entistämään kokonaisia vaiheita Lutherin elämästä.

Esineistä järjestetty näyttely avautuu perjantaina Hallen historiallisessa museossa. Museon verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun) on muun muassa kuvia löydöistä ja kaivauksista.

Lähteet: YLE Uutiset