1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Ultraortodoksit - uhka Jerusalemille?

Jerusalemissa puhuttaa vanhoillisten ultraortodoksijuutalaisten kasvava vaikutusvalta. He ovat levittäytyneet entuudestaan maallisille asuinalueille, ja nykyään jo puolet Jerusalemin peruskoululaisista on ultraortodokseja.

Ulkomaat

Nyt Jerusalemissa jännitetään sitä jatkuuko ultraortodoksien esiinmarssi kaupunginvaltuustossa, kun marraskuussa valitaan uusi kaupunginjohtaja nykyisen ultraortodoksin tilalle.

He erottuvat jo katukuvassa muista israelilaisista. He pukeutuvat vanhanaikaisiin itäeurooppalaisiin asuihin. Pitkäpartaiset miehet mustiin pukuihin ja hattuihin, naiset peittäviin hameisiin ja peruukkeihin.

Ultraortodoksit eli haredit haluavat tooran lain, halakhan Israelin perustuslaiksi, eivätkä he siksi tunnusta Israelin valtion laillisuutta. He suhtautuvat muutenkin kielteisesti moderniin yhteiskuntaan ja kannattavat sukupuolten erottelua. Ultraortodoksit ovat selkeästi oma yhteisönsä, ja heillä on omat koulunsa ja jopa oma oikeusjärjestelmä.

Maallistuneet vastustavat ultraskovaisten levittäytymistä

Ultraortodoksit ovat perinteisesti asuneet omilla asuinalueillaan, mutta viime vuosina he ovat alkaneet levittäytyä maallistuneiden sekä kansallisuskovaisten sionistien asuinalueille. Ilmiö huolestuttaa erityisesti maallistuneita, jotka pelkäävät haredien tuovan mukanaan oman elämäntyylinsä.

- Maallistuneet ja ultraortodoksit eivät voi elää yhdessä, heidän elämäntapansa on niin erilainen, puuskahtaa Estee Kirmayer, sekularistisen Kiryat Hayovelin asuinalueen asukas.

Kirmayer on yksi alueen aktivisteista, jotka vastustavat ultraortodoksien vaikutusvaltaa. Kaikki alkoi muutama viikko sitten, kun asukkaat onnistuivat estämään ultraortodoksien lastentarhan rakentamisen tyhjälle tontille. Nyt naapurusto kokoontuu joka perjantai hieman ennen sapatin alkua yhteen, vastustamaan rauhanomaisesti rakennustoimintaa, josta ei ole kunnolla tiedotettu asukkaille. Haredeja tilaisuuksissa ei ole näkynyt.

- Luulen että suurin osa heistä on samanlaisia kuin me, he haluavat olla rauhassa. Mutta ultraortodoksilastentarhan rakentaminen tänne loisi paineita, sanoo aktivisti Danny Unger. Hän puhuu siitä mitä tapahtuu eri puolilla Jerusalemia.

Haredit rakentavat ensin päiväkodin, sitten koulun ja samaan aikaan alueelle muuttaa lisää harediperheitä. Sitten he haluavat yeshivan, uskonnollisen koulun, ja kohta alueella ei asu enää muita kuin haredeja.

Aktivistit ovat huolissaan elämäntapansa puolesta

Sekä Kirmayer että Unger korostavat, että haredit saavat toki asua missä haluavat, mutta he pelkäävät haredien alkavan tuputtaa omia tapojaan. Sapattina ei saisi ajaa autoa tai kuunnella musiikkia, ja naisten pitäisi pukeutua peittävämmin. Huoli ei ole aiheeton, sillä Israelin lehdistö on kirjoittanut erityisen haredimoraalipoliisin olemassaolosta.

- Sitä tuntee olevansa jonkinlaisen hyökkäyksen kohteena - ei sellaisen tunteen kanssa voi elää kauaa, avokauluksiseen tunikaan pukeutunut Kirmayer sanoo.

Ultraortodoksi rabbi Moshe Mizrahi kannattaa haredien leviämistä uusille asuinalueille, mutta hän väittää ettei kyse ole tuputtamisesta. Hän uskoo että maallistuneiden pelko johtuu siitä, että monet sekularistit alkavat noudattaa haredien elämäntapaa.

- Me puhumme veljillemme, kehotamme, kysymme. Israel on maailman sydän, Jerusalem on Israelin sydän. Se on kuin valo, joka leviää ympärille - ja siihen tarvitaan haredeja, Moshe Mizrahi runoilee.

Haredien määrä kasvaa

Jerusalem saakin suhteellisesti suurimman osan maahan muuttavista ultraortodokseista. Monet Jerusalemiin erityisesti Yhdysvalloista muuttaneet haredit ovat varakkaita ja heillä on varaa asua Jerusalemin parhailla paikoilla.

Haredit saavat myös rahalähetyksiä ulkomailta. Niitä tarvitaan sillä suurin osa haredimiehistä ei käy töissä. Jo Israelin valtion alkuajoista lähtien valtiolla ja haredeilla on ollut sopimus, jolla on periaatteessa ostettu haredien hiljaisuus.

Haredimiesten ei tarvitse palvella armeijassa ja valtio maksaa heille opiskelusta uskonnollisissa yeshiva-kouluissa. Käytännössä miehet opiskelevat ja naiset käyvät töissä, minkä lasten tekemiseltä kerkeävät. Haredien syntyvyys on nimittäin paljon korkeampi kuin Israelissa yleensä.

Kahdeksanlapsiset perheet eivät ole mitenkään harvinaisia. Haredien määrä onkin kasvussa. Vaikka heitä on 22 - 30 prosenttia Jerusalemin asukkaista, jo puolet peruskoululaisista on haredeja.

Haredit ovat yhdessä palestiinalaisten kanssa Jerusalemin köyhimmät väestöryhmät eivätkä he maksa veroja. Se närkästyttää veronmaksajia - vain 40 prosenttia kaupunkilaisista maksaa veroa, ja he kokevat elättävänsä haredeja. Ei ihme, että Jerusalem on Israelin toiseksi köyhin kaupunki.

Jerusalemin pelätään liukuvan ultrauskoville

Monet pelkäävät, että Jerusalemista on tulossa entistä köyhempi ja entistä uskonnollisempi, enemmän tuonpuoleisesta kiinnostunut vanhoillinen ja suvaitsematon paikka. Mutta Jerusalemissa on kyse myös symbolismista.

Maantieteen emeritusprofessori Amram Gonen sanoo, että Jerusalem nähdään juutalaisen kansallisuusaatteen eli sionismin symbolina, maan keskuksena jonka maallistuneet ja kansallisuskovaiset rakensivat.

- Nyt se on joutumassa sellaisten käsiin, jotka suhtautuvat vihamielisesti näihin symboleihin, Gonen arvioi.

Paitsi haredien määrä, heidän poliittinen vaikutusvaltansa on kasvanut. Vuonna 2003 Jerusalemiin valittiin ensimmäinen ultraortodoksi kaupunginjohtaja, Uri Lupolianski.

Ultraortodoksit ovat vaikutusvaltaisia erityisesti talouskomiteassa, joka päättää uskonnollisille yhteisöille menevästä rahoituksesta. Monet odottavatkin henkeään pidätellen marraskuussa pidettävää kaupunginjohtajan vaalia. Siinä ovat vastakkain järjestäytyneet ultraortodoksit ja hajanaiset, politiikasta piittaamattomat maallistuneet.

Lähteet: Sanna Negus, YLE Uutiset

Lue seuraavaksi