Uraanijätevuori vakava uhka ympäristölle

Maailman toiseksi suurin uraanijätevuori Keski-Aasian Kirgisiassa on vakava uhka ympäristölle. Useiden neliökilometrien suuruinen uraanijätekasa on saastuttanut laajalti pohjavedet ja säteily on jopa satakertaista taustasäteilyyn verrattuna. Suomalaistutkijat ovat selvittäneet ympäristöriskien suuruutta.

luonto

Neuvostoliiton aikana ainakin 39 miljoonaa tonnia uraanijätettä varastoitiin Kirgisian Kara-Baltaan. Kara-Balta oli yksi maailman suurimmista uraanikaivoksista ja -rikastamoista.

Uraanijätevuori peittää alleen monta neliökilometriä.

- Tämä on maailman toiseksi suurin jätekasa, yli kolme nelikilometriä. Tämä saattaa näyttää päällisin puolin vaatimattomalta, mutta mittasuhteet näkyvät lentokuvissa, sanoo Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Ari Mäkelä. Ohut maakerros pohjaveden ja saastuneen maan välissä Suomen Ympäristökeskuksen ja Geologian Tutkimuskeskuksen tutkimusten mukaan ainoastaan ohut maakerros erottaa saastuneen maakerroksen pohjavedestä. - Pohjavedet ovat saastuneet kaikista kemikaaleista, joita rikastamisessa on käytetty. Saastunut alue on kymmenen neliökilometrin suuruinen, Mäkelä lisää. Kara-Baltassa asuu noin 70 000 asukasta. Jätevuorten viereen rakennetaan suurta, kansainvälistä tax-free-aluetta. Jätekasan vaikutuksia ihmisten terveyteen ei ole selvitetty.

Alueen suomalaistutkimuksista toivotaan apua maailman muiden ongelmallisten uraanijätekasojen hoitoon.

Lähteet: YLE Uutiset