Vaa'ankieliosavaltiot tuovat jännitystä Yhdysvaltain vaaleihin

Yhdysvaltain äänestäjät ovat sangen puolueuskollisia - ainakin jos puhutaan kokonaisista osavaltioista. Viime presidentinvaaleissa ykköspuolue vaihtui vain kolmessa osavaltiossa 50:stä. Siksi ehdokkaat tiesivät jo etukäteen, minne mainosrahat kannattaa laittaa: niihin muutamaan osavaltioon, joissa tulos voi kääntyä kumman tahansa ehdokkaan hyväksi. Etenkin jännitetään tietenkin niitä vaa'ankieliosavaltioita, joissa on jaossa paljon valitsijamiespaikkoja.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa taakseen vähintään 270 valitsijamiestä 538:sta. Vain kaksi osavaltiota - itärannikon Maine ja keskilännen Nebraska - käyttävät edes osittain suhteellista vaalitapaa. Muissa kaikki valitsijamiespaikat menevät ehdokkaalle, joka saa edes yhden äänen enemmän kuin kilpailijansa.

Joulukuussa käytävä valitsijamiesvaali on muodollisuus, vaikkei äänestäjien tahto periaatteessa sidokaan valitsijamiehiä. He eivät kuitenkaan edes kokoonnu minnekään, vaan kannan ilmoittaminen riittää. Vaikka välillä on käynyt niin, että joku valitsijamies on pyörtänyt kantansa, lopputulosta muuttavia yllätyksiä ei enää siinä vaiheessa ole odotettavissa.

Sen sijaan kansalaisten vaalissa tiistaina on jännittämistä etenkin niissä kymmenessä osavaltiossa, joissa varma tai edes todennäköinen voittaja ei ole vielä selvillä. Kanadan rajalla sijaitsevia Montanaa ja Pohjois-Dakotaa lukuunottamatta niissä on paljon asukkaita. Niinpä myös valitsijamiespaikkoja on jaossa varsin paljon.

Vaa'ankieliosavaltiot eivät piirry kartalle sellaisiksi yhtenäisiksi vyöhykkeiksi kuin Obaman länsi- ja itärannikko ja Suurten järvien etelärannat tai Yhdysvallat luoteesta kaakkoon halkaiseva McCainin viipale. Montanan ja Pohjois-Dakotan lisäksi vaa'ankielellä ovat Florida, Ohio, Georgia, Indiana, Missouri, Arizona ja Pohjois-Carolina. Yhteensä niissä ratkeaa 128 valitsijamiespaikkaa.

Vaalijärjestelmä voi tuottaa yllätyksiä

Suomessa presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, ja eniten ääniä saanut on voittaja. Yhdysvaltain vaalitapa ei välttämättä takaa samaa tulosta. Vuoden 2000 vaalit ovat siitä esimerkki, ja tuolloin avainasemassa oli juuri suurin va'ankieliosavaltio, Florida.

Republikaanien ehdokas George Bush sai Floridan ääntenlaskennassa vain hieman yli 2 000 ääntä enemmän kuin demokraattien Al Gore. Noin pieni ero tiesi osavaltion lain mukaan automaattisesti uudelleenlaskentaa. Toisessa laskennassa ero supistui 537 ääneen. Demokraatit halusivat vielä kolmannen laskennan. Republikaanit vastustivat. Vaati useita oikeuskäsittelyjä ja runsaan kuukauden ennen kuin toisen laskennan tulos julistettiin päteväksi. Bushista tuli presidentti. Koko maan äänistä Gore oli kuitenkin saanut puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin Bush. Kaihertamaan jäivät myös epäilykset vaalien virheellisyyksistä ja jopa suoranaisesta vilpistä. Tälläkin kertaa Florida on viimeisten mielipidekyselyjen mukaan todellinen vaa'ankieliosavaltio. Fox-tv-kanavan vaalien aattona julkaisemassa kyselyssä 50 prosenttia aikoi äänestää McCainia ja 49 prosenttia Obamaa. Quinnipiacin yliopisto ja Reuters saivat samaan aikaan tulokseksi 47 - 48 prosenttia Obamalle ja 45 - 46 prosenttia McCainille. Erot mahtuivat hyvinkin virhemarginaaliin. Vaa'ankieliosavaltioista erityistä taikaa tuntuu olevan Ohiossa. Sen 20 valitsijamiespaikkaa eivät yksinään voi vaaleja keikauttaa, mutta Yhdysvaltain presidentinvaalien historiassa yksikään republikaani ei ole yltänyt presidentiksi voittamatta Ohiossa. Helppoa se ei ole ollut demokraateillekaan - viimeksi onnistui John F. Kennedy - mutta tällä kertaa politiikantuntijat laskeskelevat, ettei tappio Ohiossa kaataisi Obamaa. Anniina Wallius, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun)