Lastenkirjallisuuslehti Onnimanni viettää 30-vuotisjuhlavuottaan

30-vuotisjuhlavuottaan viettävän Onnimanni on kehittynyt vuosien varrella Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin tiedotteesta kirjallisuuden erikoislehdeksi, jota lukevat niin opettajat ja kirjastonhoitajat kuin lasten vanhemmat. Onnimannin juhlavuoden näyttely on esillä Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä marraskuun loppuun saakka.

kulttuuri

Niin Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti kuin sen julkaisema Onnimanni-lehti perustettiin 1970-luvulla, lastenkirjallisuuden nauttiman uuden arvostuksen aallossa.

- Ensimmäisissä lehdissä näkyy tarve tallettaa suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa: ensimmäinen juttusarja oli "Nuorisokirjallisuutemme merkkihenkilöitä". Historiallinen perspektiivi on näkynyt myöhemminkin, eihän kirjallisuushistoria mihinkään häviä vaan sitä syntyy koko ajan lisää, mutta nykyisin keskeisessä asemassa ovat uusi kirjallisuus ja tutkimus, kertoo Onnimannin pitkäaikainen päätoimittaja Tuula Korolainen. Vuosien varrella Onnimannin suosimia aiheita ovat olleet muun muassa nallet, Nalle Puhista karhuherra Paddingtoniin. Myös jouluksi ilmestyviä kirjoja on tarkasteltu säännöllisesti. - On tietysti muitakin aiheita, esimerkiksi tyttöydestä on viime vuosina ollut paljon artikkeleita. Vanhoja lehtiä läpikäydessäni huomasin, että pelkistä tyttöys-artikkeleista saisi tehtyä kokonaisen kokoelman, Korolainen sanoo. Arvioita ja omia nostoja Kulttuurilehtituen varassa toimivaa Onnimannia tehdään kahden sivutoimisen toimittajan ja laajan avustajajoukon voimin. Tarkkaa lukijamäärää on Korolaisen mukaan vaikeata arvioida, koska lehden reilun tuhannen tilaajan joukossa on useita kouluja ja kirjastoja. Suomalaiset aikakauslehdet eivät Korolaisen mielestä noteeraa lasten- ja nuortenkirjallisuutta riittävästi, sosiaalisesta tilauksesta huolimatta. Onnimannin tärkeitä tehtäviä onkin uuden ja valtamediassa syrjään jäävän kirjallisuuden esiin nostaminen. - Koska kritiikki on muualla vähäistä, niin arvioimme vuosittain 150 uutta lasten- ja nuortenkirjaa. Yritämme myös päästä ilmiökirjailijoiden ohi, löytämään uusia esikoiskirjailijoita ja vanhojen, jo unohdettujen kirjailijoiden uusia tulemisia sekä klassikoita. - Onnistumme arvioimaan 10 prosenttia vuosittain ilmestyvistä lasten- ja nuortenkirjoista, ja kyllä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden täytyy olla siihen tyytyväinen, päätoimittaja Korolainen summaa.

Lähteet: Radion Kulttuuriuutiset