Espanjassa oikeus keskeytti vanhojen joukkohautojen avaamisen

Espanjan korkein oikeus on määrännyt keskeyttämään sisällissodan aikaisten joukkohautojen avaamisen. Oikeus päätti äänin 10 - 5, että ensin on ratkaistava, estääkö vuonna 1977 säädetty armahduslaki kadonneiden etsimisen.

Ulkomaat

Syyttäjät olivat vedonneet oikeuteen tuomari Baltazar Garzonin päätettyä viime kuussa sisällissodan aikaisten joukkohautojen etsimisestä ja avaamisesta. Garzon muistutti, ettei armahduslaki koske inhimillisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia.

Syyttäjä Javier Zaragozan mielestä Espanjan oikeistojoukot eivät kuitenkaan syyllistyneet sellaiseen vastustajiensa järjestelmälliseen tuhoamiseen, että sitä voitaisiin pitää inhimillisyyden vastaisena rikoksena.

Sisällissodan uhrien etsimiseen keskittynyt kansalaisjärjestö aikoo valittaa oikeuden päätöksestä EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen. YK:n ihmisoikeuskomissio puolestaan kehotti viime viikolla Espanjaa kumoamaan armahduslain.

Vuosien 1936 - 1939 sisällissodassa ja sitä seuranneen diktatuurin aikana kuoli tai katosi satoja tuhansia ihmisiä. Siviilien vastaisiin julmuuksiin syyllistyivät molemmat osapuolet, mutta Garzon on keskittynyt oikeistojoukkojen uhreihin, koska he päätyivät useimmin nimettömiin hautoihin. Hänen mukaansa perheiden on saatava tietää, miten heidän omaisensa kuolivat, jotta sodan haavat voisivat koskaan kunnolla umpeutua.

Garzon ehti määrätä avaamaan 19 joukkohautaa. Yhdessä olivat ilmeisesti runoilija Frederico Garcia Lorcan jäänteet. Espanjan diktaattoriksi nousseen Francisco Francon joukot ampuivat hänet vuonna 1936. Viime vuosina myös monien uhrien perheet ja vapaaehtoiset ovat avanneet hautoja.

Lähteet: Reuters, AFP, AP