1. yle.fi
  2. Uutiset

Ikuistetut hetket on katkeransuloinen tarina haaveista

Ikuistetut hetket kertoo tavallisen tarinan omintakeisin maustein. 1900-luvun alun Malmöön sijoittuvan elokuvan alku on kulmikas, ja filmiltä kestää kauan nousta lentoon. Mutta jos sallii sovinnolla pulssinsa hidastua ja verenpaineensa aleta ja antautuu hitaudelle, filmi alkaa vähitellen kantaa. Siitä tulee hieno ajankuva mutta ennen muuta elävä kertomus ihmisistä, joilla on haaveensa ja todellisuutensa ajasta riippumatta.

kulttuuri

Ikuistettujen hetkien perusajatus on ihmiskunnan tarinaperinnön ytimestä: päähenkilö ei tyydy paikkaan ja tehtävään, jotka kohtalo on hänelle paiskannut, vaan hänellä on unelma ja pyrkimys sen toteuttamiseen.

Sadun sikopaimenesta tulee kuningas, ja amerikkalainen unelma vie ryysyistä rikkauteen. Itsensä toteuttamisen haaveesta on puolestaan jo tänäkin syksynä kertonut ainakin kotimainen Päätalo-elokuva.

Ruotsalais-suomalais-tanskalais-norjalais-saksalainen Ikuistetut hetket on samalla asialla. Molempien päähenkilöllä on myös ollut elävä esikuva. Ikuistetuissa hetkissä hän on veteraaniohjaaja Jan Troellin puolison sukulaisnainen Maria Larsson. Agneta Ulfsäter Troell kirjoitti hänestä kirjan, joka perustuu muun muassa hänen tyttäriensä muisteluksiin.

Aikuistunut Maja-tytär on myös ääni, jolla elokuva esitellään. Se on elokuvan heikoin lenkki, sillä kuivakka kertoja pidättelee katsojaa turhan kauan pääsemästä sisälle kuviin. Kuvat kuitenkin ovat Ikuistettujen hetkien keskiössä, jopa sananmukaisesti, sillä Marian itsensäkin yllättävä unelma on valokuvaaminen.

Vanhojen valokuvien seepiaa on myös itse filmissä, joka on kuvattu milteipä vain luonnonvalossa 16 millimetriä leveälle filmille, ei nykyisten elokuvien 35-milliselle. Troell on kertonut halunneensa tarkoituksella hieman rakeisen kuvan tavoittaakseen aikakauden hengen. Samalla mielin on ollut liikkeellä myös säveltäjä Matti Bye: kimmokkeet ovat ruotsalaisen mykkäfilmin kultakaudelta.

Ikuistettujen hetkien ajankuvaa luova musiikki on osittain sävelletty tätä elokuvaa varten, osan Bye oli tehnyt jo aiemmin vanhojen mykkäfilmien nykyesityksiin.

Unelma kauneudesta kannattelee

Ikuistettujen hetkien katsoja pääsee seuraamaan Marian elämää juuri, kun hän on tulossa kipeän tietoiseksi siitä, ettei arjesta ole antamaan ydinonnea. Hänellä on hurmaava hulttiopuoliso ja rakkaita lapsia, mutta mies on osoittautumassaa yhä itsekeskeisemmäksi ja lapsia tulee yksinkertaisesti liikaa köyhän naisen huolehdittavaksi. Mies juo, pettää ja on väkivaltainen. Vaimo toivoo, pettyy ja pitää perheen pystyssä.

Arjen hopeareunus löytyy kaappiin unohtuneesta nuoruuden arpajaisvoitosta, kamerasta. Kuvaaminen lumoaa Marian, ja hän myös osoittautuu siinä odottamattoman taitavaksi. Hänen itsetuntonsa alkaa kasvaa. Valokuvaamisen kautta elämään tulee myös lämmittävä platonisen rakkauden itunen, unelma kauneudesta, jota voisi olla.

Ikuistettuihin hetkiin on pantu rahaa monista maista. Monikansallisuus tuppaa tekemään filmeistä epäluontevia, mutta tällä kertaa se ei haittaa. On ihan uskottavaa, että Malmön satamakaupunkiin ovat päätyneet niin tukholmalainen sekatyöläinen Sigfrid Larsson kuin suomalainen työläistyttö Maria ja tanskalainen valokuvastudion omistaja Sebastian Pedersen.

Maria Heiskanen loistaa pääosassa

Tosielämän Maria Larsson oli ruotsalainen, mutta elokuvassa hänestä tehtiin suomalainen. Hyvä niin, sillä on vaikea kuvitella, miten roolin voisi tulkita paremmin kuin Maria Heiskanen sen tekee.

Troell kertoo halunneensa pääosaan juuri Heiskasen, joka oli hänelle tuttu ohjattava jo 17 vuoden takaa Åmselen kolmoissurmasta kertoneen Il capitano -elokuvan naispääosasta. Sittemmin hänellä on ollut sivuosa Troellin Pilvien syleilyssä -elokuvassa. Samalla tavoin Troellin luottonäyttelijä näyttää olevan Antti Reini, jolla on Ikuistetuissa hetkissä rooli Sigfridin ryyppyseuralaisena.

Heiskasen haastava tehtävä on kuvata vähin ilmein ja hillityin elein Mariaa, jonka todellinen minä on elämän ahdistaessa unohtumassa häneltä itseltäänkin. Tätä taustaa vasten välähtävät sitäkin vahvempina ne kasvun hetket, jolloin Maria sähähtää miehelleen, että tapa sitten, tai hänen kasvonsa sulavat valokuvaajaystävä Pedersenin (Jesper Christensen) ihailevan katseen alla.

Marian puolisoa Sigfridiä esittää yksi Ruotsin nimekkäimmistä tähdistä, Mikael Persbrandt. Toisin kuin Heiskasella, hänellä on roolissaan paljon liikkumavaraa ja isot kaaret. Näyttelijän ja ohjaajan taidoista kertoo se, että vaikka Sigfrid pahimmillaan pitelee partaveistä vaimonsa kurkulla, häntä ei pysty pitämään pelkkänä hirviönä.

Filmi tavoittelee Oscaria

Ikuistetuilla hetkillä on sama vika kuin niin monilla elokuvilla nykyisin. Se on liian pitkä. Siinä on irrallisia sivujuonteita, jotka olisi voinut saksia pois itse tarinan kärsimättä. Joskus ne suorastaan vieraannuttavat katsojaa, kuten tekee myös äkillinen viiden vuoden loikka keskellä elokuvaa.

Poistamista tai perusteluja vaatisi myös Maja-tyttären kuljettaminen elokuvan halki ikään kuin yhtenä päähenkilönä mutta sittenkin vain hahmotelmana. Moitittavaa on kuitenkin varsin vähän kiitoksiin verrattuna. Ikuistetut hetket on monitasoinen ja puhutteleva sekä historiallisena että yleisinhimillinenä kertomuksena, jolla on kaikesta huolimatta eräänlainen onnellinen loppu.

Ruotsin elokuvainstituutti on valinnut filmin Ruotsin Oscar-ehdokkaaksi ensi vuoden kisaan.

Lähteet: Anniina Wallius, YLE Uutiset

Lue seuraavaksi