Elokuvien jälkiäänittäminen pitää pintansa Euroopassa

Euroopan maat jakautuvat yhä varsin jyrkästi dubbaaviin ja tekstittäviin maihin. Kansat ovat niin tottuneita omiin katselukäytäntöihinsä, että muutosta tilanteeseen ei näy. Pienillä kielialueilla, kuten Suomessa, elokuvat ja tv-ohjelmat tekstitetään jo kustannussyistä.

kulttuuri

- Mielestäni tekstitettyjä elokuvia on vaikea seurata, varsinkin jos tarinassa on paljon toimintaa tai jännitystä. On rasittavaa liikuttaa katsetta alati ylös alas valkokankaalla. Siksi suosin jälkiäänitettyjä versioita, Alessandro Piccioni sanoo.

Piccionin kotimaassa Italiassa dubbaaminen on ollut vallitseva tapa vuosikymmeniä. Taustalla on kansallismielisyyttä samalla tavoin kuin esimerkiksi Espanjassa, jossa 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa hallituksen sensuuri kielsi ulkomaisten elokuvien esittämisen niiden alkuperäiskielellä. Valkokankailla sai tarinan syntymaasta riippumatta kaikua vain kansallinen kieli.

Jyrkän sensuurin aika on 2000-luvulla ohitse. Elokuvateattereissa useimmat Euroopan maat käyttävät tekstitystä. Dubbausta ovat kuitenkin perinteisesti suosineet Italian ja Espanjan lisäksi Ranska, Saksa, Itävalta, Unkari ja Tshekki.

- Elokuvan katsominenhan on rentoutumista varten! Kuunnellessa en joudu keskittymään, ranskalainen Camille Abzac perustelee mieltymystään dubattuihin versioihin.

Osa maista on lisäämässä käännösten tarjoamista tekstityksinä, mutta ainakin Italia ja Espanja pitävät jälkiäänitysperinteestään tiukasti kiinni.

Vaihtelevien käännöskäytäntöjen keskellä lapsille suunnattu materiaali on poikkeus: kaikissa, myös tekstitystä suosivissa, Euroopan maissa lastenelokuvia ja -ohjelmia tarjotaan nuoren yleisön äidinkielellä äänitettyinä.

Televisiossa jälkiäänitys elokuviakin yleisempää

Nuorisokanava Music Televisionin amerikkalaiset ohjelmat ovat italialaisen Alessandro Piccionin mielestä ainoa paikka nähdä käännöstekstityksiä. Muuten ruudulla raikaa italia.

Televisio-ohjelmiston näkökulmasta dubbausta suosii kymmenen Euroopan maata. Aikaisemmin mainittujen lisäksi niitä ovat Sveitsi, Slovakia ja Belgian ranskankielinen osa. Suomessakin suosittu Fitz ratkaisee rikoksia siis myös esimerkiksi sujuvalla saksan kielellä.

Lisäksi neljä maata, Bulgaria, Puola, Latvia ja Liettua, käyttää televisio-ohjelmissaan taustakerrontaa, jossa yksittäinen kertoja lukee hahmojen repliikkejä ja selostaa tapahtumia alkuperäisen ääniraidan kuuluessa vaimeana taustalla.

Tekstitysten lukeminen "sivistyneiden" harrastus Kuka sitten viime kädessä päättää siitä, miten filmin tai ohjelman käännös katsojille tarjotaan? Asiasta vastaa paikallinen levittäjäyhtiö tai tv-yhtiö. Päätökseen vaikuttaa sekä filmin oletettu kaupallinen potentiaali että maassa vallitsevat käytännöt. Toisin sanoen pienehkön yleisön art house -elokuva kannattanee dubbausvoittoisissakin maissa "vain" tekstittää. Ranskalaisen Celine Charpentronin mukaan tekstitettyjen elokuvien esittäminen keskittyy hänen kotimaassaan teattereihin, joissa pyörii myös muutakin kuin yltiökaupallista ohjelmistoa, ja niitä käyvät katsomassa lähinnä "nelikymppiset kielitaitoiset ihmiset, joilla on hyvä työpaikka." Kännyköiden tekstiviestit ja internetin keskusteluohjelmat totuttavat eurooppalaisia lyhyiden tekstikappaleiden lukemiseen muun toiminnan ohessa. Näin myös audiovisuaalisen tuotannon tekstittäminen voi välillisesti saavuttaa nykyistä laajempaa hyväksyntää dubbaavissa maissa. Celine Charpentron ei vielä ole havainnut muutosta ystäväpiirinsä tavoissa. - Kaikki kaverini vihaavat tekstitystä. Vaikka teatteriin tulisi kuinka hyvä ulkomaalainen leffa, he eivät suostu katsomaan sitä kuin dubattuna. Kassavirrat vaikuttavat levittäjäyhtiöidenkin asenteisiin. Esimerkiksi vuosi sitten Liettuassa elokuvateatterit huomasivat ilokseen kävijämäärien elpyvän. Elokuvien suosio oli miltei kaksinkertaistunut parin vuoden takaisesta aallonpohjasta. Asiantuntijat selittivät ilmiötä muun muassa sillä, että yhä useampia tuontifilmejä oli tekstityksen sijaan tarjottu dubattuina. Santtu Natri, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun) >>> Ääninäyttelijät ovat näkymättömän teollisuuden tähtiä (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: >>> EU vaatii monenkielisiä ohjelmia lasten hyväksi