Norjan lehdet kysyvät: Mikä Suomea oikein vaivaa

Norjan mediat ovat seuranneet laajalti Kauhajoen verilöylyn jälkeisiä tapahtumia. Esimerkiksi iltapäivälehti VG:llä on ollut Suomessa kolme toimittajaa raportoimassa tapahtumista ja analysoimassa suomalaisen yhteiskunnan tilaa. Lauantain Aftenposten käytti lehdestään peräti neljä kokosivua Kauhajoen tapahtumien analysointiin.

Kotimaa
Luodinreikä Kauhajoen koulun ikkunassa
Keskusrikospoliisi

Vaikka Suomi ei näy Norjan uutisotsikoissa juuri koskaan, kulunut viikko on ollut siihen selvä poikkeus. Siihen on tietysti syynä Kauhajoen ammattikorkeakoulun verilöyly. Kauhajoen tapahtumat ovat olleet jokaisen tiedotusvälineen ykkösuutinen ja niiden yhteydessä on ihmetelty, mikä suomalaisia oikein vaivaa.

Esiin on nostettu Suomen yhteiskunnan kovuus Norjaan verrattuna ja esimerkiksi koulujen kovempi kuri ja tuloksiin pyrkiminen. Tämä aiheuttaa monen norjalaisasiantuntijan mukaan enemmän syrjäytymistä kuin Norjan kouluissa, joissa kiinnitetään selvästi Suomea enemmän huomiota oppilaiden viihtyvyyteen. Norjan koulun tärkeimpänä tehtävänä pidetään oppilaiden sosiaalisten valmiuksien kehittämistä elämää varten.

Pisa-testien pimeä puoli

Kauhajoen tapahtumien analysointi on ollut hyvää terapiaa norjalaismedioille, sillä Norja on pärjännyt kansainvälisissä koulujen Pisa-vertailussa aina todella huonosti ja sijoittunut eurooppalaiseen keskikastiin.

- Pieni, sulkeutunut ja hiljainen kansa, jolla on verinen sotahistoria lähimenneisyydessään. Yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa on vaikea havaita itsetuhoinen yhteiskunnasta eristäytyjä, kirjoittaa artikkelitoimittaja Per Anders Madsen pitkässä Kauhajoen tapahtumia analysoivassa artikkelissaan.

- Koulu, joka menestyy loistavasti kansainvälisissä tulosmittauksissa, mutta joka lajittelee oppilaat opintomenestysten suhteen ja menestyisi huonommin, jos sen tavoitteena olisi saada kaikki oppilaat mukaan ja jos mitattaisiin oppilaiden yhteiskunnallista ymmärtämistä ja sosiaalisia valmiuksia, kirjoittaa Madsen.

Norjan koulujärjestelmä on saanut aiemmin kovaa kritiikkiä tiedotusvälineissä sen saavuttamista huonoista tuloksista kansainvälisessä Pisa-mittauksessa, mutta nyt asiaa katsotaan kokonaan toisesta perspektiivistä.

- Luoja paratkoon meitä edes pyrkimästä kärkipaikoille, jos riskit Kauhajoen kaltaisiin tapahtumiin sen takia lisääntyvät.

Käsittämätön aselaki

Norjassa on ihmetelty koko viikon laajalti myös Suomen käsittämättömän vapaamielistä aselakia, jossa käsiaseen hankkiminen on helpompaa kuin ajokortin saaminen.

Suomen sijoittumista toiselle sijalle maailmassa Yhdysvaltain jälkeen asetiheystilastossa on herättänyt myös laajaa huomiota Norjassa. Aftenpostenin toimittajat olivat vierailleet mm. Jokelassa ja tavanneet myös Matti Saarelle ja Pekka-Eric Auviselle aseet myyneen asekauppias Sami Raunion.

- On sääli, että Suomi menetti juuri toisen paikkansa Jemenille asetiheyttä mitattaessa. Ihmiset tarvitsevat aseita, koska ne vähentävät rikollisuutta. Haluan, että panet tämän siteerauksen lehteen, oli hajareisin kaupassaan seissyt Sami Raunio todennut Aftenpostenille.

Uusi terrorismin muoto?

- Saari oli mies, joka puhui kuulilla, ensin netissä, sitten oikeassa elämässä. Toiminta oli hänen viestinsä. Todennäköisesti hän nautti suuresti siitä, että pääsisi historian lehdille tappamalla niin monta luokkatoveriaan kuin mahdollista, jatkaa puolestaan Per Anders Madsen analyysiaan.

Hän nitoo yhteen Kauhajoen tapahtumat ja terrorismin ja kysyy, onko kouluverilöylyistä tullut uusi terrorismin muoto maailmassa.

- Tällaisella ajattelu- ja toimintamuodolla on myös historiallinen taustansa, joka juontaa yli sadan vuoden takaiseen anarkismin nousuun. "Toiminnan strategia" muotoiltiin 1800-luvulla pidetyissä anarkistien kongresseissa ja se putkahti uudelleen esiin 1970-luvun terroristien toimintamuotona Saksassa ja Italiassa, Madsen analysoi.

Hänen mukaansa tapahtumia pitää aina analysoida ilman, että niihin sekoitetaan terroristien omaa käsitystä toimintansa motiiveista tai siitä, miten he oikeuttavat tekonsa.

- Anarkistit ilmoittivat itse olevansa vallankumouksellisia, jotka haluavat tuhota valtion, joka johtaa ihmisten sortoon ja yksinvaltiuteen. Todellisuudessa he elivät makaaberissa unelma- ja symbolimaailmassa kaukana yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Siksi heidät pitää luokitella marginalsoiduiksi murhaajiksi ja väkivaltarikollisiksi, joilla oli mieletön halu saada huomiota osakseen, kirjoittaa Madsen.

- Mutta terroristit toimivat aina ryhmissä ja kuuluivat tiettyyn yhteisöön. Koulumurhaajat toimivat yksin, vai toimivatko?

Lähteet: Tapio Vestinen, YLE Uutiset