Törhönen ehdottaa viittä uudistusta elokuvarahoituksen pelastamiseksi

Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen ehdottaa viittä uudistusta suomalaisen elokuvan rahoituksen parantamiseksi. Törhönen luovutti opetusministeriön pyytämän selvityksen kulttuuriministeri Stefan Wallinille tänään aamupäivällä.

kulttuuri
Lauri Torhonen
Touko Yrttimaa / YLE

Törhönen vaatii, että television on kannettava sille kuuluva vastuu elokuvan kehittämisessä. Selvityksessä vaaditaan tv-kanavia osallistumaan julkisilla varoilla toteutettavien kotimaisten elokuvien tukemiseen. Törhönen perustelee vaatimusta sillä, että tuetut elokuvat ovat edullisempaa televisio-ohjelmaa kuin itsenäisiltä yrityksiltä ostetut tuotannot.

Selvityksessä vaaditaan myös valtiolta voimakasta tukea elokuvateatterien digitalisointiin. Digitaalisen tekniikan hankkiminen on taloudellisista mahdotonta noin sadalla paikkakunnalla. Vaikka tekniikka on kallista, ovat sillä näytettävät elokuvat kymmenen kertaa halvempia, mikä mahdollistaisi uutuuselokuvien näyttämisen välittömästi eri puolilla Suomea.

Elokuvalle ehdotetaan myös verohelpotuksia, joilla elokuvantekijät saisivat vapaata riskipääomaa teoksiaan varten.

Taidetoimikunnasta elokuvaneuvosto

Elokuvalle ja elokuvataiteilijoille tukea myöntäviä tahoja on Törhösen mukaan muutettava rakenteellisesti. Ehdotuksen mukaan elokuvataidetoimikunnan tilalle perustettaisiin valtion elokuvaneuvosto, joka toimisi aktiivisesti Suomen elokuvasäätiön itsenäisen toiminnan takaavana elimenä.

Neuvoston perimmäinen tehtävä olisi nostaa suomalainen elokuva kansallisesti merkittävään asemaan kirjallisuuden, teatterin ja musiikin rinnalle. Törhönen huomauttaa, että suomalainen elokuva on ollut merkittävää Edvin Laineen Tuntemattomasta sotilaasta aina Aki Kaurismäen elokuvatuotantoon asti.

Elokuvan kansallista merkitystä ei kuitenkaan ole selvityksen mukaan riittävästi hyödynnetty. Esimerkiksi Ruotsi on hyödyntänyt elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin maailmanmaineen samalla tavalla kuin Suomi hyödynsi Paavo Nurmen ylivertaisuuden hankkimalla olympialaiset Suomeen yli 50 vuotta sitte, Törhönen toteaa.

Uusi elokuvaneuvosto olisi myös vastuussa elokuva-alan tukemisesta kouluista aina ammattilaistasolle. Neuvosto vastaisi muun muassa siitä, että elokuva-alan koulutuksesta vapautuvat resurssit säilyvät elokuvalla.

Tukea ideoille ja käsikirjoituksille

Suomen elokuvasäätiötä vahvistettaisiin ja sen tehtäviä laajennettaisiin. Tämä tapahtuisi muun muassa nostamalla säätiön tukea 20 miljoonalla eurolla sekä takaamalla sen pysyminen pohjoismaisella tasolla.

Tuettujen näytelmäelokuvien määrä pidettäisiin nykyisessä 12 - 15 elokuvassa vuotta kohden, sillä näin saataisiin nostettua yksittäisten elokuvien saamaa tukea kohti pohjoismaista keskitasoa.

Erityisesti tukea panostettaisiin ideoiden ja käsikirjoitusten kehittelyyn.

Törhösen viisi ehdotusta lähetetään seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle elokuva-alalla toimivien ihmisten näkemysten kartoittamiseksi. Kierroksen jälkeen opetusministeriössä päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Elokuvan rahoitus oli esillä julkisuudessa viime vuonna elokuvatuottajien kaksi kuukautta kestäneen lakon takia. Tuottajat ryhtyivät lakkoon, koska he olivat tyytymättömiä valtion elokuvatukeen.

Lakon saamansa julkisuuden myötä suomalainen elokuva sai tarvitsemansa lisärahan tälle vuodelle.

Lähteet: YLE Uutiset