Vanhentuneet luontotiedot ohjaavat turvetuotannon vääriin paikkoihin

Luonnontilaisilla soilla avataan jatkuvasti uusia turvetuotantoalueita, koska päätöksenteon pohjana käytetään vanhentuneita tietoja soiden tilasta.

luonto
Turpeennostoa energiasuolta.
YLE

Ilmastotekijät eivät vaikuta lainkaan päätöksentekoon, kun ympäristölupavirastot antavat lupia turpeentuotannon aloittamiselle. Ympäristöministeriö ei ole muuttamassa vanhentunutta lainsäädäntöä.

Suomen suot kartoitettiin 1970-luvun energiakriisin aikana ja jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan voitiinko niille ohjata turpeennostoa vai ei. Tieto soiden luontoarvoista on vuosikymmenten aikana kehittynyt huomattavasti, mutta suot valikoituvat turvetuotantoon yhä vanhojen tietojen perusteella.

Suomen suotutkijat ovat yksimielisiä siitä, että turvetuotantoon tulisi käyttää vain luonnontilaltaan muuttuneita soita, kuten suopeltoja ja ojitettuja soita. Silti valtaosa uusista turvetuotantoalueista sijoittuu luonnontilaisille soille. Tästä seuraa, että soiden luontoarvot tuhoutuvat ja ilmastoon pääsee turhaan suuria määriä kasvihuonekaasuja. Suopellot ja ojitetut suot ovat suuria kasvihuonekaasujen päästölähteitä, kun taas luonnonsoilta kaasuja pääsee vähemmän. Koska turve-energia on suuri päästöjen tuottaja, turpeennosto tulisi tehdä siellä, mistä päästöjä joka tapauksessa tulee paljon.

Ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen kertoo YLE Uutisille, ettei ilmastoseikkoja oteta lainkaan huomioon, kun soiden käytöstä tehdään päätöksiä. Ympäristönsuojelulaki on vanhentunut, sillä se huomioi turpeennostopäätöksissä vain pöly- ja meluongelmat, vaikutukset vesistöihin sekä lähiasutuksen. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut linjan päätöksillään. Salmisen mukaan ympäristöministeriö ei ole uudistamassa lakia.

Turpeentuottajat, erityisesti Vapo, ovat hankkineet itselleen soita 70-luvun kartoituksen perusteella. Salmisen mukaan vaihtoehtoisia soita ei useinkaan ole, kun turpeentuotantoa suunnitellaan. Turpeentuotanto on sallittava, ellei erityisesti suojeltuja luontoarvoja ole.

Eräissä maakunnissa on tosin käynnissä maakuntakaavan laatiminen ja siinä turvesoiden kohdentamista yritetään järkeistää. Prosessi on kuitenkin pitkä. Tammikuussa aloittaa työnsä myös kolmen ministeriön yhteinen turvemaiden strategiatyö, jossa soiden käyttöä myös pohditaan eri näkökulmista.

Lähteet: YLE Uutiset