Enkelin tarina on vuosituhansia vanha

Enkelit ovat pitäneet pintansa joulukuvastossa. Hahmon merkitystä on pyritty määrittelemään muun muassa teologian ja taidehistorian avulla.

kulttuuri
Luuttua soittava enkeli. Rosso Fiorentinon maalaus.
Galleria degli Uffizi

Enkeli tunnettiin jo muinaisessa Babyloniassa, ja kristinuskoon tämä alun perin siivetön hahmo saapui 200-luvulla. Aluksi enkelit olivat miehiä, sittemmin naisia.

Renessanssitaiteilija Rafaelin 1500-luvulla maalaamista hahmoista kasvoi ajan kuluessa länsimaisen enkelin prototyyppi.

- Enkeli oli usein viestinkantaja, varsinkin uskonnollinen enkeli. Hän liikkui taivaan ja maan välillä, ja siksi hänellä piti olla siivet, kertoo museonjohtaja Emi Ingo Fiskarsista.

Mikä enkeleissä kiehtoo?

Ehkäpä se, että enkeli on aineettomuudessaan pelkkää pyhyyttä: lihaton, taivaallinen, metaforinen, symbolinen hahmo, joka on ihmisen yläpuolella ja ulottumattomissa.

Monelle lapsuudesta tuttu suojelusenkeli taas edustaa äärimmäistä turvallisuuden tunnetta. Suojelusenkeliin liittyy myös tragiikkaa.

Legendan mukaan jatkosodan lopulla suomalaiset sotilaat näkivät Karjalan kannaksella enkelin, joka käänsi heille selkänsä. Silloin tiedettiin, että sota oli hävitty.

Nykyisin enkeleihin törmään melkeinpä kaikkialla - pyhä on kenties arkipäiväistynyt.

Lähteet: YLE Uutiset