"Elokuvan lisäraha on liian vähän"

Kotimaisen elokuvan ensi vuodelle saama lisäraha ei ole tarpeeksi, sanoo Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn. Hänen mielestään luvattu 2,5 miljoonaa lisäeuroa on yllättävän vähän, kun ottaa huomioon suomalaisten kiintymyksen kotimaiseen elokuvaan.

kulttuuri
Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn.
YLE

Krohnin mukaan suomalaiset katsovat kotimaisia elokuvia melkein eniten koko Euroopassa. Tänä vuonna kotimaisiin pitkiin elokuviin ostettiin 1,5 miljoonaa lippua.

- Pienimmällä mahdollisella tuotettujen elokuvien määrällä saamme yhden korkeimmista katsojaosuusista. Se tarkoittaa, että katsojilla on nälkä kotimaisille tarinoille ja meillä on koulutettuja tekijöitä, mutta he eivät usein saa tehdä työtään niin hyvissä olosuhteissa kuin kertomus vaatisi, Krohn sanoo.

Kotimaisen elokuvan tekemiseen käytetyt kuvaus- ja tuotantopäivät jäävät yleensä vähäisiksi juuri rahanpuutteen vuoksi. Nyt saadut rahat mahdollistavat joko useamman projektin tai sitten nykyisen määrän mahdollisimman hyvin toteuttetuna.

Elokuva jokaiselle suomalaiselle

Suomen elokuvasäätiö pyrkii Krohnin johdolla monipuolistamaan kotimaista elokuvatarjontaa. Tarkoituksena olisi, että kaikki suomalaiset löytäisivät itseään liikuttavia, koskettavia ja elähdyttäviä elokuvakertomuksia tai dokumentteja.

- Jokaiselle suomalaiselle pitäisi löytyä ainakin kerran vuodessa elokuva, joka olisi hänelle merkittävä. Ei niin, että jollekin tulee kymmenen kertaa sellainen elokuva ja jollekin toiselle ei koskaan, toimitusjohtaja sanoo.

Krohnin mukaan suomalaiset ovat myös elokuvien kanssa työskennellessään niin sanotusti varhaisia omaksujia. Vanhoihin tarinankerrontatapoihin yhdistetään vaivatta uutta tekniikkaa. Tästä ovat esimerkkejä niin menestynyt animaatio Niko - Lentäjän poika kuin yhteisöelokuvat Star Wreck ja Iron Sky.

Rakenteellisia heikkouksia

Elokuvien tuotantoyhtiöt eivät Krohnin mukaan ole riittävän vahvoja Suomessa, kuten eivät muuallakaan Euroopassa. Koko maanosasta löytyy hänen mukaansa 17 yhtiötä, jotka tuottavat yli kolme elokuvaa vuodessa.

- Nyrkkipajamaisuus tekee yhtiöistä haavoittuvia. Jos tuotantoyhtiöillä olisi resursseja kehitellä itse tarinoita niin ne olisivat varmasti monipuolisempia, Krohn toteaa.

Muita kotimaista elokuvateollisuutta heikentäviä tekijöitä ovat korkeasti koulutettujen työntekijöiden pitkät työttömyysjaksot produktioiden välillä sekä pelot uusia jakelukanavia kohtaan.

- Monet ammattilaiset ovat pitkään työttöminä, koska heitä koulutetaan niin paljon verrattuna tuotantojen vähäiseen määrään. Haluan lahjakkuuksista mestareita ja mestariksi tulee vain tekemällä. Lahjakkuuksien pitäisi päästä määrätietoiseen tarinan ja kuvan tekemisen rytmiin, eikä katkeriin ja vainoharhaisiin viiden vuoden pimennyksiin, toimitusjohtaja sanoo tarmokkaasti.

Krohn ei usko talouden taantuman juurikaan vaikuttavan kotimaiseen elokuvaan. Hän toivoo, että se raha, minkä tuotantoyhtiöt menettävät sponsorisopimusten vähentyessä tulee takaisin elokuvalippujen ja dvd-levyjen myynnin kääntyessä nousuun.

Lähteet: YLE Uutiset