1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulvat

Kittilä saamassa vihdoin tulvasuojaa

Kittilä voi saada pian ensimmäisen tulvapenkereen. Lapin ympäristökeskus on saanut valmiiksi suunnitelman reilun kilometrin mittaisesta penkereestä joka suojaa terveyskeskusta.

Kuva: YLE

Nopeimmillaan tulvasuojan rakentaminen voi alkaa ensi syksynä. Lapin ympäristökeskuksen aluevastaavan Sauli Hyvösen mukaan penger olisi puolestatoista metristä neljään metriä korkea, mutta se ei pahemmin muuttaisi maisemia.

- Korkein kohta on metsän keskellä, eikä sieltä ole näkymää joelle tälläkään hetkellä. Siellä missä penkere tulee asutuksen kohdalle, ikkunat ovat yleensä sen verran korkealla että näkymä ei tule peittymään, Hyvönen vakuuttaa.

Penkereet rakennetaan noin puoli metriä vuoden 2005 suurtulvan vedenpintaa korkeammaksi. Luiskien kaltevuus on 1:2 ja penkereen harjan leveys on noin 2,5 metriä. Luiskat nurmetetaan asutuksen kohdalla.

Seisova vesi pääsee läpi

Penkereeseen tulee kahdeksan rumpua, jotka johtavat alavilta paikoilta seisovan veden penkereen toiselle puolelle, mutta eivät päästä tulvavettä penkereen läpi. Rummut ovat läpimitaltaan 30-senttisiä ja yksi on 60-senttinen. Taajaman puoleiseen päähän tulee ritilät.

Sauli Hyvönen korostaa, että patopenkereet eivät tule nostamaan tulvavesikorkeutta Ounasjoessa, eli penkereillä ei ole vaikutusta esimerkiksi Pakatin alueen vedenkorkeuksiin.

Penkereet rakennetaan rantapusikoihin alueelle, jossa ei ole aktiivista virtausta.

Penger kolmessa vaiheessa

Kittilän tulvansuojelu aiotaan rakentaa kolmessa vaiheessa. Ensin suojataan osuus terveyskeskuksesta vanhalle kunnanvirastolle. Seuraavaksi on vuorossa osuus vanhalta kunnanvirastolta Pääskylänniemeen. Kolmannessa vaiheessa suojataan Pakatti, Ala-Kiittilä ja Kaukonen.

- Ensimmäiseen osuuteen on jo saatu maanomistajien lupa. Muilta osin lupia yhä hankitaan, Hyvönen sanoo.

Penkereellä on kiire tulvasuojelun vuoksi, mutta myös siksi että kunta ei pääse rakentamaan uutta vanhusten palvelutaloa terveyskeskuksen viereen, ennen kuin selviää pitääkö maapohjaa nostaa puoli metriä, vai tuleeko talojen suojaksi tulvapenger.

Kunta on varannut tämän vuoden budjettiin oman rahoitusosuuden, 300 000 euroa. Ympäristökeskus on hakenut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä ja Hyvönen pitää sen järjestymistä lähes varmana.