Helsingin Tattarisuolta Tapanilan, Malmin ja Savelan kautta Vantaanjokeen laskeva Longinoja on muuttunut kymmenessä vuodessa hulevesirännistä monimuotoiseksi puroympäristöksi.

Purossa kutevat nykyisin taimenet ja osa niistä jää jopa asumaan Longinojaan, kertoo kunnostustöissä alusta saakka mukana ollut Taimentiimin Juha Salonen.

- Osa kaloista jää puroon elelemään eikä tee merivaellusta. Siellä voi nähdä semmoisiakin pareja, jossa naaras on 80 senttinen vaelluksensa tehnyt taimen ja uros puolet pienempi paikallinen kaveri. Se on varmasti hauskan näköistä syksyllä.

Kannattaa mennä sorsien syöttämisen sijaan syöttämään taimenia. Itse syötän ranskanleipää, se on hauskaa hupia!

Juha Salonen

Likaviemäristä taimenten paratiisiksi

Longinojaa on kunnostettu vapaaehtoisten voimin jo kymmenkunta vuotta. Homma jatkuu lauantaina Tapanilassa, talkoovoimin luonnollisesti.

Uudenmaan Ely-keskuksen suunnittelija Harri Aulaskari kertoo, että lauantaina tehdään viimeistelytöitä ja uoman reunoja lapioidaan kuntoon.

- Samalla saamme lisättyä pikkuisen puron mutkittelua ja taimenten kutua varten puroon laitetaan iso kasa soraa. Lisäksi istutetaan vesisammalia.

Puron kuntoon saattaminen maksoi aikoinaan noin 55 000 euroa, nyt jatkohoito vaatii vain muutamia satasia ja talkoohenkeä, Aulaskari laskee.

Ranskanleipää kaloille

Ensimmäiset kalat Longinojaan istutettiin vuonna 1998. 2005 emokalat jo kutivat ja sen jälkeen uusia kalanpoikasia on löydetty vuosittain.

Longinojan kunnostus on onnistunut niin hyvin, että Suomen ympäristökeskuksen on tarkoitus kunnostaa samaan tapaan muitakin suomalaisia kaupunkipuroja.

Kaloista kiinnostuneille Juha Salosella on uusi harrastusvinkki.

- Kannattaa mennä sorsien syöttämisen sijaan syöttämään taimenia. Esimerkiksi Kehä I:n tuntumassa on yleensä taimenia syömässä. Itse syötän ranskanleipää, se on hauskaa hupia!