Arviomätkyt uhkaavat yhä veronkiertäjiä

Esimerkiksi verovuonna 2010 veroja määrättiin arvioimalla yli 12 000 verovelvolliselle. Yleisimmin arvioverotus liittyy yritystoimintaan.

Kotimaa
Taulukko arvioverotusten määrästä vuosittain.
Yle Uutisgrafiikka

Arvioverotuksessa ei ole enää kyse harkintaverotuksesta, jossa veroja määrättiin ilman täsmällistä näyttöä. Nyt avainasemassa ovat niin sanotusti sivullisilta saadut tiedot. Niitä voivat olla esimerkiksi yrityksen palveluja käyttäneiden asiakkaiden omassa verotuksessaan vaatimat kotitalousvähennykset, jotka viittaavat ilmoitettua suurempiin rahavirtoihin.

- Tyypillinen tapaus on elinkeinonharjoittaja, joka laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa eikä pyynnöstä huolimatta anna tuloveroilmoitustaan, kertoo ylitarkastaja Riitta Kekäläinen Verohallinnon Henkilöverotusyksiköstä.

95 prosenttia yksityishenkilöidenkin arvioverotustapauksista liittyy elinkeinotoimintaan.

Arvioverotusmenettelystä on verovelvolliselle ikäviä seurauksia.

- Yritys poistetaan ennakkoperintärekisteristä, jolloin sen toimintamahdollisuudet huomattavasti kärsivät. Sitten tietysti arvioverotusmäärät tulevat maksettavaksi ja tämän lisäksi määrätään veronkorotus, tiivistää valvontapäällikkö Timo Laukkanen Verohallinnon Yritysverotusyksiköstä.

Neuvonta- ja etujärjestöiltä arvioverotusasioista kysytään harvoin. Menettelyn oikeudelliset ongelmat ovat silti tiedossa, sanoo Veronmaksajain keskusliiton lakiasian johtaja Vesa Korpela.

- Oikeastaan se keskeinen kysymys näissä arvioverotuksissa on se, kuinka helposti lähdetään arvioverottamaan.

Esimerkiksi puuttuva arvonlisäverotuksen kausi-ilmoitus ei ilman enempiä kyselyjä saa johtaa välittömään arvioverotukseen.

Toisaalta arvioverotetun oikeusturvaa parantaa se, että päätöksiä voidaan korjata, kun verovelvollinen toimittaa pyydetyt tiedot.