Suvivirttä suvaitaan kevätjuhlissa

Sopiiko Suvivirsi edelleen koulujen ja päiväkotien kevätjuhlien huipennukseksi? Yle Turun Radion Toriparkki-parlamentti oli sitä mieltä, että kuuluu. Niina Repo, Markku Heikkilä ja Valtteri Roiha olivat yhtä mieltä siitäkin, että kolme ensimmäistä säkeistöä riittävät vallan hyvin.

Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Virsi numero 571 sisältää kuusi säkeistöä, joista meillä yleensä esimerkiksi koulujen kevätjuhlissa lauletaan kolme ensimmäistä. Esimerkiksi viidennessä säkeistössä verrataan Jeesusta Saaronin Liljaan ja lauletaan Siionin kasteesta.

Laulun uskonnollisuus on herättänyt keväisin maltillista keskustelua siitä, sopiiko kristillinen virsi kevätjuhlatunnelmaan, jossa läsnä on myös uskonnottomia ja muidenkin uskontokuntien edustajia.

- Jos en kuule Suvivirttä jossain kohtaa keväällä, niin kesä ei ala. Sitten kun lapsillani on ensimmäinen kouluvuosi takana, suuri toiveeni on, että heidät päästetään kesälaitumille nimenomaan tämän biisin siivittäminä, kertoi näyttelijä-ohjaaja Valtteri Roiha.

- Joulut ja pääsiäiset on erittäin vahvasti niitattu meidän kalenteriimme. Aika pieni kysymys tämä on verrattuna koko vuoden kakkuun. Kyllä minusta on ihan kohtuullista laulaa sitä. Tosin tuo kolmas säkeistö on aika jännä: Saaronin lilja ja kaste Siionin…, Niina Repo arvioi.

Markku Heikkilä ei halunnut ottaa liian suurta vastuuta kontolleen perinteiden muuttamisesta.

Kuva: Yle / Jouni Koutonen

- Pitääkö meidän olla se sukupolvi, joka muutaman tuhannen vuoden rupeaman jälkeen päättää olevansa niin kypsä ja valmis, että poistetaan uskontoon liittyvät viittaukset elämästämme? Kun tässä on eletty kirkkohistoriamme kanssa ja sitä ennen muiden uskontojen kanssa aika monta vuotta, niin onko nyt juuri tämä 2000-luvun taite se hetki, jolloin pöytä putsataan?

Enemmistö tahtoo Suvivirren uskonnosta huolimatta

Kirkon tutkimuskeskuksen TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista haluaa Suvivirren koulujen kevätjuhlaan. Samaan aikaan vain 27 prosenttia suomalaisista ilmoittaa uskovansa kristinuskon Jumalaan.

Suvivirsi on viimeisiä ja ainoita asioita, joissa tavissuomalainen saa kokea pyhyyden tunteen. Älkää sitä minulta pois ottako.

Markku Heikkilä

Kyse tuntuu olevan enemmän perinteestä, jonka uskonnollisiakin elementtejä siedetään, koska perinteistä halutaan pitää kiinni.

Riittääkö ymmärrystä lainkaan niille - esimerkiksi muiden uskontokuntien edustajille -, jotka voivat kokea kristilliset perinteet ahdistavina?

- Voin ymmärtää ja jopa hyväksyä sen, että johonkin muuhun uskontokuntaan fanaattisesti tai dogmaattisesti uskova ihminen on sitä mieltä, että tämä ei sovi. Sen sijaan eri asia on, jos joku vapaa-ajattelija sanoo, että se on uskonnon pakkotuputtamista. Vapaa-ajattelijoiden ei tarvi nähdä niin paljon vaivaa muistuttaakseen, että meidän tavisten elämäntapa on jollain tapaa väärä, Markku Heikkilä selvensi omaa linjaansa.

Valtteri Roiha kaipasi kohtuutta perinteisiinkin.

- On kuitenkin hyvä, ettei näitä juttuja ryöstöviljellä. Maamme-laulun soittaminen jokaikisen kiekko- tai pallopelin alkuun ei ole tarpeellista. Pitäisi miettiä, mitä ja milloin. Suvivirsi on kerran vuodessa, se on ihan sopivasti.

Ei tätä ole pakko ottaa niin kauhean kristillisesti, jos ei halua.

Niina Repo

Niina Repo kaipasi joustavuutta suhtautumiseen. Suvivirttäkin voi tulkita monella tavalla.

- Tätä kappaletta voisi tulkita laajemmin.

- Niin että se on kenen tahansa herra tai Jumala?, kyseli Heikkilä Niina Revolta.

- Niin, ja tämä luonto ja kukkeus, kevät ja kaikki. Ongelmia tulee kun pitää tulkita niin tarkasti, että tämä nyt kertoo tästä ja tästä juuri näin. Ei tätä ole pakko ottaa niin kauhean kristillisesti, jos ei halua.

Markku Heikkilä summasi lopuksi varsin konsensushenkisen keskustelun.

- Minusta Suvivirsi on viimeisiä ja ainoita asioita, joissa tavis-suomalainen saa kokea pyhyyden tunteen. Se meille sallittakoon. Älkää sitä minulta pois ottako.