1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Muistisairaudet aiheuttavat vanhainkodeissa raivoa ja rakkaussuhteita

Vanhainkotien asukkaista valtaosa kärsii jostain muistisairaudesta. Arvaamattomat tilanteet ovat arkipäivää.

Kotimaan uutiset
Vanhus ja rollaattori jalkakäytävällä.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Muistisairaan vanhuksen hyökkäävä käytös voi kohdistua vanhainkodin muihin asukkaisiin tai hoitohenkilökuntaan, kertoo dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta.

- Jos esimerkiksi hoitotilanteessa henkilö kokee, että häntä kohdellaan huonosti tai epäarvostavasti, tai jos hoitotilanne pelottaa häntä, vanhus voi puolustautua lyömällä tai huutamalla. Samalla tavalla me voimme pelätä, mutta meillä on kyky ymmärtää ja säädellä tunteita sekä käyttäytymistä.

Eloniemi-Sulkava korostaa, että muistisairas henkilö ei itse koe käyttäytyvänsä huonosti, hän vain yrittää selviytyä tilanteista.

Ystävyys voi kehittyä rakkaudeksi

Positiivisiakin tunteita ilmaistaan avoimesti. Eloniemi-Sulkavan mukaan ihastumista ja ystävyyttä osoitetaan kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin pelkoa ja puolustautumista.

- Aletaan pitää kädestä kiinni ja paijata, mikä voi johtaa sitten jopa seksisuhteeseen. Myös hoitajiin voidaan ihastua. Hoitajia saatetaan taputella intiimeihin paikkoihin tai heidän ulkonäöstään saatetaan huomautella.

Hoitopaikassa hankaluuksia saattaa aiheuttaa tilanne, jos muistisairaan henkilön terve puoliso on elossa.

- Hoitohenkilökuntaa mietityttää kovasti se, kertoako muistisairaan puolisolle salasuhteesta vai ei.

Hoitohenkilökuntaa mietityttää kovasti, kertoako muistisairaan puolisolle salasuhteesta vai ei.

Ulla Eloniemi-Sulkava

Noin 20 prosentilla muistisairaista, etenkin mieshenkilöistä, esiintyy käyttäytymistä, jonka muut voivat kokea hankalana.

Huolehtivaa kumppanuutta huonosta muistista huolimatta

Helsingissä Töölön vanhainkodissa kerrotaan positiivista tarinaa muistisairaiden vanhusten kumppanuudesta. Pienessä ja virikkeellisessä yksikössä vanhukset voivat paremmin kuin suurissa laitoksissa, kertoo lähihoitaja Tanja Karoliina Junnila.

- Tulee niin sanottuja Majakka ja Perävaunu -pareja, joissa toinen pitää huolta toisesta. Sitten pohditaan, että minullahan tässä oli joku kaveri, mutta kukas se nyt olikaan ja mihinkäs se nyt menikään. Mutta se tunne ystävyydestä on silti olemassa!

Vanhainkodin asukas kertoo, että ystävyyssuhteiden luominen voi olla aluksi vaikeaa uudessa asuintalossa – mutta kyllä hyvässä ilmapiirissä kaveri lopulta löytyy.

-Täällä on sopiva määrä asukkaita eikä kovaa tungosta, ja tuntuu, että saa vastauksen aina silloin, kuin sitä tarvitsee.

Vanhuuden päivien kanssa-asujat kannattaa tuntea hyvin

Aiemmin laitoshoidossa työskennellyt Tanja Karoliina Junnila on huomannut, että hyvässä ympäristössä vanhukset voivat paremmin. Vaikka asukkaat eivät välttämättä muista asuintovereitaan, pienessä yksikössä on aina jotakin tuttua ja turvallista.

- Meillä on täällä 12 asukasta. Kun he ovat toistensa kanssaan intensiivisesti tekemisissä, kyllähän he tulevat toisilleen läheiseksi. Ja on ihan hyväkin, että he ihan oikeasti tuntevat henkilöt, joiden kanssa asuvat.

Junnila tietää, että uhkaavat tilanteet on ehdottomasti käsiteltävä ja niistä on puhuttava. Hoitajan on ymmärrettävä muistisairasta henkilöä ja suhtauduttava tilanteisiin sopivasti.

- Vanhukselle on kerrottava, että nyt puetaan paita päälle, ettei hän pelästy. Jos taas hän muistaa olevansa vielä peltotöissä ja haluaa päästä töihin, hänelle on sanottava, ettei kuka vain voi lähteä pellolle.

Lue seuraavaksi