Pikkuveturi puksuttaa Eskolan pienoismallissa

1900-luvun alkupuolella Eskolan metsäradalla kulki juna puukuormineen. Radan toiminta loppui jo 1960-luvulla, mutta muistot jäivät. Nyt nämä muistot on koottu Eskolan ratapihan pienoismalliksi.

Eskola, Kannus
Kuvassa Pikkuradan pieni veturi
Yle/ Ritva Karhula

Kannuksen Eskolan metsärata kasvatti Eskolan kylästä tuhannen asukkaan taajaman vuosien 1920-1960 aikana. Miehet hoitivat puutyöt ja juna kuljetti tavaran sitä tarvitseville. Nyt pikkuradan muistot herätetään eloon rautatien pienoismallin avulla.

Vähitellen valmistuva rata-alueen pienoismalli on kuin elävä historiankirja. Projektissa mukana oleva Jaakko Hautamäki kertoo, että metsäradalla kuljetettiin aikanaan lähes kaikkea puutavaraa tukeista kaivospuihin. Toiminta paisutti Lesti- ja Kalajokilaakson metsänomistajien lompakoita.

- Kyllä se nosti puun kaatohintaa. Ja sillä oli valtava työllistävä vaikutus, 350-400 ihmistä oli vuositasolla töissä.

Laakea maasto otollinen radalle

Eskolasta puutavara ajettiin Pohjanmaan radan varteen, missä se käsin lastattiin valtion vaunuihin. Siitä kuorma jatkoi matkaansa Kokkolan Ykspihlajaan ja sitä kautta laivoilla eteenpäin maailmalle.

Keski-Pohjanmaan joet eivät olleet uittojokia, joten kuljetuksissa päädyttiin metsärataan. Maastoltaan tasaiselle Keski-Pohjanmaalle oli suhteellisen vaivatonta rakentaa rata.

Eskolan rata on Suomen pisin ja pitkäaikaisin puukuljetukseen käytetty rata.

Kesämaisema ja käpykaristamo

Eskolan metsäradasta tehtävä pienoismalli on Jaakko Hautamäen mukaan osin jo valmis.

- Lähinnä ratapiha alueen rakennuksista on saatu jo iso osa tehtyä. Kalustoa on hankittu ja varsinaiset radan työntekijät on jo veistetty koivupuusta. Seuraava vaihe on se, että aletaan koota pienoismallimuotoa.

Pienoismallissa pyritään kuvaamaan koko Eskolan metsärata toimintoineen. Pääsääntöisesti pienoismallissa kuvataan kesämaisemaa. Yhden rakennuksen ympärille luodaan talvimaisema lumineen kaikkineen.

Radalle tulee sähköistys ja junat todellakin kulkevat. Malliin tulee lukuisia punaisia rakennuksia, joissa on keltaiset ovet ja valkoiset ikkunapuut. Hautamäki kertoo rakennusten historiasta.

- Tässä on aluemetsähoitajan virka-asunto. Hän oli radan päällikkö, ja niin iso herra. Kylällä puhutaan, että hänen koirallensakin piti niiata, kun se kulki ohi.

Pienoismalli sisältää myös monenlaisia työrakennuksia, kuten käpykaristamon.

- Naisväki ja pojat keräsivät käpyjä säkkeihin. Siemenet eroteltiin käpykaristamossa, ne seulottiin ja käytettiin metsänistutukseen. Metsänistutus oli naisten ja poikien työtä kesäisin.

Työläiset nostivat Eskolan väkilukua

Metsärata työllisti huomattavan osan Kannuksen pitäjien asukkaista. Pääosin työntekijät olivat pienviljelijäväestöä, joka työskenteli kesät omilla tiloillaan ja talvisin metsäradalla.

Eskolan kylällä oli yli tuhat asukasta silloin kun metsärata oli vilkkaimmillaan. Kun radan käyttö loppui, asukkaat vähenivät. Väkimäärä on sittemmin vakiintunut neljäänsataan.

Tekniikka oli se tekijä, joka antoi radan toiminnalle kuoliniskun.

- Alkoi tulla kuorma-autoja, jotka olivat tehokkaampia.

Mukavaa hommaa

Pienoismallin rakennuksille ei ollut valmiita piirustuksia ja se aiheutti aluksi harmaita hiuksia. Kaikkia Eskolan ratapihan rakennuksia ei ole enää olemassa, joten piirustukset on jouduttu laatimaan kuvia ja vanhoja tietoja apuna käyttäen.

- Meillä oli onni saada mukaan kokeneita eläkkeelle päässeitä miehiä, jotka ovat ennenkin rakentaneet. Heillä oli kova innostus puuhaan.

Miehet ovat itse joutuneet kehittelemään erilaisia liimaustekniikoita. Toiminta on ollut luovaa ja mielekästä. Projektia on toteutettu miesvaltaisesti, mutta naisiakin on toki ollut mukana.

Loppu lähenee

Metsäradan pienoismalli herättänee huomiota muissakin keskipohjalaiskylissä. Mikäli jokin kylä haluaa oman pienoismallinsa, Hautamäki lupaa antaa neuvoja.

- Kyllä me voimme neuvoa, mutta jokainen joutuu itse tekemään. Meillä on askareita tarpeeksi.

Näyttely avataan kesällä ratapihan osalta. Talven aikana pienoismallia työstetään monelta kantilta. Maisematyö alkaa kesäkuun alussa, kun Miskalan kyläyhdistyksen työllistämät nuoret ja muut halukkaat saapuvat kesätöihin. Ensi vuonna se on esillä täysin valmiina Hanhinevan puukoululla. Työn päättyminen ei harmita Hautamäkeä.

- Ei tule haikeaa, tulee helpotus. Työ on ollut mielenkiintoista ja ihmisillä on ollut kova innostus. Hauskaa työtä.

Pienoismalli ei tule vain omaan huvikäyttöön.

- Joku sanoikin jo, että me sitten iltakaudet ajetaan niitä junia. Tarkoituksena on kuitenkin esitellä pienoismallia ihmisille.