Julian Assange - sankarista nollaksi?

Samaan aikaan kun seksuaalirikosepäilyjä on puitu, Julian Assangen tähti on laskenut. Entisistä kumppaneista on tullut arvostelijoita ja sisäisten kiistojen repimä Wikileaks on rahapulassa.

Ulkomaat
Julian Assange valokeilassa.
Facundo Arrizabalaga / EPA

Vuotosivusto Wikileaks on pitkälti henkilöitynyt perustajaansa Julian Assangeen, 40-vuotiaaseen australialaiseen, hakkeritaustaiseen internetaktiiviin.

Vuonna 2006 perustettu Wikileaks nousi ensimmäisen kerran näyttävästi otsikoihin huhtikuussa 2010, kun se julkaisi amerikkalaishelikopterista kuvatun videon, jossa ammutaan sotapelityyliin siviilejä Bagdadissa.

Ja vuoden 2010 lopulla jysähti, kun Wikileaks julkaisi yhteistyössä valitsemiensa mediatalojen kanssa tuhatmäärin Yhdysvaltain salaisiksi luokittelemia diplomaattisähkeitä. Ne paljastivat monille hallituksille kiusallisia asioita ja raivostuttivat Yhdysvallat.

Suuren voittonsa jälkeen Wikileaks on hiipunut, eikä vähiten pankkisaarron takia. Diplomaattisähkeiden julkistuksen jälkeen suuret amerikkalaiset luottokorttiyhtiöt ja muut maksuliikennettä välittävät toimijat estivät lahjoitukset Wikileaksille. Assange julisti viime syksynä Wikileaksin lopettavan saarron takia uuden materiaalin julkaisun, koska sen kassa on tyhjä.

Kevättalvella 2012 vuotosivusto teki kuitenkin jonkinlaisen paluun, kun se julkaisi amerikkalaisen tiedusteluyritys Stratforin aineistoa.

Jamesbondista sovinistisiaksi

Assangen itsevaltaiset toimintatavat ovat viilentäneet välit entisiin kumppaneihin kuten New York Timesiin ja Guardianiin, joiden kanssa Assange teki yhteistyötä diplomaattisähkeitä julkaistaessa.

Pahaa verta on herättänyt myös kokonaan sensuroimattomien dokumenttien julkaisu. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja Toimittajat ilman rajoja kritisoivat Wikileaksia, kun se julkaisi jo kertaalleen nettiin vuotanutta aineistoa siivoamatta siitä ensin mahdollisesti vaaraan joutuvien tietolähteiden nimiä.

Henkilötasolla sukset ovat menneet ristiin monien Wikileaks-kollegoiden kanssa, joiden mukaan Assange osaa olla ystävällinen ja avokätinen lähinnä silloin, kun katsoo hyötyvänsä siitä. Ei todellakaan mikään joukkuepelaaja, sanoo entinen lähin työtoveri Daniel Domscheit-Berg, joka sai Assangelta lähtöpassit kritisoituaan tämän johtamistyyliä.

Seksirikosepäilyjen myötä Assangen julkinen imago on muuttunut etenkin Ruotsissa ja Britanniassa internetin jamesbondista vainoharhaiseksi sovinistiksi. Hän valittaakin joutuneensa mediateurastuksen uhriksi, vaikka tosiasiassa häntä vastaan ei ole nostettu edes syytteitä.

”Voin olla sovinistisika, mutta raiskaaja en ole”, Assange sanoo viime vuonna ilman lupaa julkaistussa elämäkerrassaan.

Domscheit-Berg kuvaa Assangen suhdetta naisiin kirjassaan _Wikileaks _kertomalla, kuinka Assange saattoi rehvastella sanomalla, että hänellä on lapsia joka mantereella. Seksirikolliseksi hän ei kuitenkaan Assangea usko.

Pelkona luovutus Yhdysvaltoihin

Ruotsin medialainsäädäntöä ennen ihaillut Assange ei enää luota ruotsalaisen oikeusjärjestelmän ylivertaisuuteen, vaan on jarruttanut luovutustaan Britanniasta kaikin voimin. Takana ovat hänen epäilynsä Yhdysvaltain masinoimasta juonesta, jonka mukaan Ruotsi luovuttaisi hänet edelleen Yhdysvaltoihin. Assangella lienee mielessään Wikileaksille tietojen vuotamisesta epäilty Bradley Manning, jota uhkaa Yhdysvalloissa pisimmillään elinkautinen vankeustuomio.

Britannian korkein oikeus ei puuttunut Wikileaks-vuotoihin eikä raiskausepäilyihin. Se ratkaisi vain teknisen kysymyksen siitä, onko eurooppalaisen pidätysmääräyksen kanssa toimittu laillisesti.

Korkeimman oikeuden jälkeen Assange voi viedä valituksensa vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Sen pitää ilmoittaa kahden viikon sisällä, ottaako se asian käsiteltäväkseen. Jos ei, Britannian oikeusviranomaiset varautuvat luovuttamaan Assangen Ruotsiin ensi tilassa.

Assangen pelkäämää luovutuspyyntöä eteenpäin ei ole toistaiseksi Ruotsiin saapunut, eikä luovuttaminen olisikaan ruotsalaismedian mukaan mikään yksinkertainen prosessi. Viime kädessä asiasta päättäisi Ruotsin hallitus kuultuaan muun muassa korkeimman oikeuden kannan.

Lupaa luovuttamiseen pitäisi Assangen tapauksessa kysyä myös Britannialta. Miksi Yhdysvallat ei olisi sitten saman tien pyytänyt siltä luovutusta jo aikaa sitten, kysyy ylisyyttäjä Nils Rekke Ruotsin valtakunnansyyttäjän kansliasta sanomalehti Dagens Nyheterissä.