Hyppää sisältöön

Kuntotarkastaja perää kollegoiltaan ammattiylpeyttä

Asuntojen kuntotarkastukset ovat tulleet yhä kiinteämmäksi ja kiistellymmäksi osaksi talokauppaa. Lapinlahden hometalojuttu nosti keskusteluun tarkastajien vastuun antamastaan kuntoarviosta.

Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Vain harva omakotitalo vaihtaa enää omistajaa ilman kuntotarkastusta. Esimerkiksi Kuopion seudulla tarkastusten yleistyminen on houkutellut alalle jatkuvasti uusia yrittäjiä.

Nuori ja tavoiltaan kirjava ammattikunta on saanut kritiikkiä julkisuudessa, vaikka kuluttajariitalautakunnassa ja oikeudessa kuntotarkastuksia koskevat kiistat ovat olleet harvinaisia. Lapinlahden hometalojutussa väärin toimineelle kuntotarkastajalle määrättiin ensimmäistä kertaa tuntuvat korvaukset.

Tapauksessa kuntotarkastaja erehtyi pitämään kosteusvaurioista omakotitaloa hyväkuntoisena, mikä edesauttoi talon myyntiä. Itä-Suomen hovioikeus piti tarkastajan toimintaa ammattitaidottomana ja määräsi hänelle yhtä suuret korvaukset kuin myyjille ja välittäjälle eli yhteisvastuullisesti noin 280 000 euroa.

Lapinlahden hometalojutusta voi muodostua ennakkotapaus, minkä vuoksi sitä on seurattu alalla tiiviisti. Asia menee mahdollisesti vielä Korkeimman oikeuden käsiteltäväksi.

"Pyrstö tarttuu ja nokka nousee"

Kuopiolainen kuntotarkastaja Mika Ruotsalainen pitää kollegan saamaa tuomiota kovana. Hän uskoo tarkastajien vastuun kovenemisen johtavan siihen, että vielä villiltä alalta katoaa osa yrittäjistä.

- Uskon että se karsii markkinoilta "niin sanotut tarkastajat". Tuntuu hurjalta, että tällaisella tavalla pitää karsintaa tehdä, mutta niihin se vaikuttaa, Ruotsalainen ennustaa.

Hän myös uumoilee, että riitatapaukset lisääntyvät, koska ostajat uskaltavat kyseenalaistaa kuntotarkastajan työn entistä rohkeammin.

Kuluttajariitakunnassa asuntokauppa-asioita ratkova Lea Sarkameri on samaa mieltä Ruotsalaisen kanssa. Hän kuitenkin huomauttaa, että kuntotarkastajien vastuun nouseminen voi myös nostaa palvelun hintaa.

- Jos todella tarkastajan vastuu kiristyy, hänen on käytettävä tarkastukseen enemmän aikaa ja resursseja. Hinnan nouseminen voi taasen karsia intoa teettää tarkastuksia. Tässä ollaan vähän tällaisessa "pyrstö tarttuu ja nokka nousee" -tilanteessa, Sarkameri tuumaa.

Jos halutaan täydellinen varmuus rakennuksen kunnosta, rakennus pitää pätkiä kolmenkymmenen sentin pätkiin.

Juha Heikkinen

Porsaanreiät vaarana

Yksi Yle Savon tavoittama kuopiolainen kuntotarkastaja kertoi jo siirtyvänsä vähitellen muihin töihin. Hänen mielestään sinänsä viitteellisellä kuntotarkastuksella alkaa olla asuntokaupassa liian suuri painoarvo. Myös kollegat tunnustavat tarkastuksen riskit.

- Olen joskus leikilläni sanonut, että jos halutaan täydellinen varmuus rakennuksen kunnosta, rakennus pitää pätkiä kolmenkymmenen sentin pätkiin, pinota, kävellä pinon molemmin puolin ja sitten todeta että kunnossahan se oli, sanoo rakennusterveysasiantuntija Juha Heikkinen Kuopion Kiinteistötekniikasta.

Heikkinen pitää mahdollisena, että jos kuntotarkastajan vastuita kovennetaan, erilaiset varaumat sopimuksissa yleistyvät. Tällöin vaarana on, että kuntotarkastussopimuksista tulee niin epämääräisiä, ettei niistä ole todellista hyötyä kaupanteossa.

Huono maine haittaa liiketoimintaa

Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -hankkeessa valmistellaan parhaillaan lausuntoa kuntotarkastusten asemasta. Ajatuksena on täsmentää pätevyysvaatimuksia sekä korvausvelvollisuutta. Samalla pätevät kuntotarkastajat rekisteröitäisiin.

- Itse kuntotarkastukseen esitetään sisällöltään sellaisia muutoksia, että se olisi nykyistä pidemmälle menevä, tehtäisiin enemmän rakenteiden avauksia, raportteja selvennettäisiin ja termejä tehtäisiin tavallisille ihmisille ymmärrettävämmäksi, luettelee hankevetäjä Tiina Koskinen-Tammi.

Myös valtaosa kuntotarkastajista toivoo pelisääntöjen selventämistä, koska alan villi maine ei ole hyväksi liiketoiminnalle.

- Peräänkuuluttaisiin kuntotarkastajille ammattiylpeyttä. Tehdään työ huolella ja parannetaan sitä kautta lokaantunutta mainetta, rakennusterveysasiantuntija Juha Heikkinen sanoo.