1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Kuntiin halutaan ekokyliä

Kuntia kannustetaan kestävään rakentamiseen. Imatralle suunniteltu ekokylä on hyvä esimerkki myös muille kunnille.

luonto
Passiivitalo rakennusvaiheessa.YLE Lappi

Kestävässä asumisessa rakennukset ovat mm. energiatehokkaita ja niissä käytetään uusiutuvia energialähteitä sekä kestäviä rakennusmateriaaleja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueidenkäyttöpäällikön Risto Suikin mukaan Imatran kaltaisia esimerkkejä kaivattaisiin yhä enemmän.

- Kaakkois-Suomi on tavallaan julistautunut tällaisten uusiutuvien energialähteiden alueeksi. Toivon, että tällaisia hankkeita tulisi enemmän. Näihin on kuitenkin saatavissa rahoitusta muun muassa Tekesin kautta, sanoo Suikki.

- Hyväksi koettuja materiaaleja ovat esimerkiksi puu, tiili ja teräs, Suikki luettelee.

Useita energiamuotoja

Rakennuksissa ei Suikin mukaan olla vain yhden energialähteen varassa vaan yhdistellään erilaisia energiamuotoja. Kestävässä asumisessa sopeudutaan myös ilmastonmuutokseen eli huolehditaan esimerkiksi sadevesistä ja kaupungin hulevesistä.

- Sadevettä käytetään esimerkiksi puutarhan kasteluun ja auton pesuun, sanoo Suikki.

Suikki mainitsee myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

- Rakennuksen pitäisi kestää keskimäärin noin 70 vuotta. Käytetään sellaisia materiaaleja, jotta päästään tähän tavoitteeseen.

Kymenlaaksossa Kotka suunnittelee ympäristöystävällistä rakentamista Karhuvuoreen sekä Kantasatama-Hovinsaari -alueelle.

Lämpöä järvestä, maasta ja auringosta

Imatran kaupunki aikoo kaavoittaa Immalanjärven tuntumaan Kymälahteen pientaloalueen, jonka lämmitykseen käytetään joko järvestä otettavaa vesienergiaa tai maalämpöä. Myös aurinkoenergian käyttö on mahdollista.

- Tutkimme eri energiamuotojen yhteiskäyttöä, kertoo kaupungin kaavoitusinsinööri Ulla Karjalainen.

Kaupunki suunnittelee aloittavansa kaavoittamisen tämän vuoden loppupuolella. Peltoaukealle on tulossa noin 30 omakotitonttia. Taloja alkaisi nousta Kymälahteen kahden, kolmen vuoden kuluttua.

Talousvesi tulisi kaupungin verkostosta, mutta vessat, pyykkikoneet ja kastelua vaativat kasvit saisivat vetensä järvestä. Jätevedet johdettaisiin kaupungin viemäriverkostoon.

Ekoajattelu ei Karjalaisen mukaan rajaudu vain rakentamiseen sekä energia- ja vesijärjestelmiin. Esimerkiksi suurehkoilla tonteilla mahdollistetaan kasvien viljely omalla pihalla. Luontoarvot luovat omat lähtökohtansa ekoalueelle.

- Tässä on tämmöinen tervaleppämetsikkö, jossa on hyvin suuria luontoarvoja, esimerkiksi valkoselkätikka ja liito-orava. Lisäksi ranta on lähellä ja on maalaismaisema.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala

Lue seuraavaksi