Vesille on venosen mieli

Nyt se kesä sitten alkaa, kun koulut loppuvat ja lomat alkavat. Nyt käynnistyy myös veneilykausi. Vierasvenesatamat alkavat täyttyä veneilijöistä, jotka lomalaisina osaavat ottaa rennosti.

veneet
Savonlinnan Pursiseuran kommodori Marko Keränen.
Savonlinnan Pursiseuran kommodori Marko Keräsen kesä kuluu vesillä.Yle / Johanna Hämäläinen

Savonlinnan Oravin vierasvenesatamassa on alkukesästä tyhjiä paikkoja muutamaa venettä lukuun ottamatta. Oravissa on yksi Saimaan vilkkaimmista satamista. Vetonaulana on lisäksi kansallispuisto Linnansaari.

- Veneilijät ovat mukavia. Heillä on aikaa, eikä heillä ole kiire mihinkään. He käyvät vuosi toisensa jälkeen täällä tervehtimässä, ja ovat yksi todella mukava asiakasryhmä, joita mielellään haluamme hoitaa, kertoo Oravin vierasvenesataman kauppias Kari Hirvonen.

Veneilijän matkaeväs on Hirvosen mukaan yleensä retkiruokaa, ulkona grillattavaa makkaraa , lihaa tai kalaa. Moni veneilijä kokkaa mieluummin saaressa kuin veneessä. Täydennystä haetaan usein, koska veneiden säilytystilat ovat pienet.

- Ihmisillä on lomaa ja lapset mukana. Vilkkaimpaan aikaan Juhannuksesta eteenpäin heinäkuun loppuun meinaavat tilat käydä ahtaiksi.

Veneily on suhdanneherkkä ala. Veneilijöiden määrä ei paljon ole muuttunut. Isot bensansyöpöt ovat kuitenkin vaihtuneet matkaveneisiini, kun bensan hinta on noussut.

- Ihminen, joka on liikkunut vesillä, niin hän liikkuu siellä eikä seisota sitä kesää, vaikka on huonokin suhdanne. Muskeliveneitä on viime vuosina hieman vähemmän näkynyt, mutta muutamia näkyy joka kesä.

Veneilijöitä monenlaisia

Savonlinnan Pääskylahdessa puhaltaa raikas alkukesän tuuli. Joka rannalta löytää veneitä, niin yksityisiltä kuin julkisilta laitureilta. Upean aluksen peräkannella istuu Savonlinnan Pursiseuran kommodori Marko Keränen.

- Sanotaan, että tämän kokoluokan veneitä Pursiseurassa on noin kymmenkunta. Pääosa on matkaveneitä, sitten on mökkivenetyyppisiä ja aloittelevien veneilijöiden retkiveneitä. Purjeveneitä on viitisenkymmentä. Suurin osa näistä on asuttavia veneitä, mitkä pääosin kiertävät Saimaata ristiin rastiin, sanoo Keränen.

Pursiseuran ydin on yhteisöllisyys

Kommodori Keräsen mukaan Savonlinnan Pursiseuraan liittyvät sellaiset ihmiset, jotka hakevat ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Seuroilla on tarjota esimerkiksi tukikohtia ja jäsenet voivat käyttää, myös muiden seurojen palveluita..

- Pursiseuraan hakeutuvat sellaiset, jotka ovat jo veneilleet aikaisemmin. He haluavat myös katsastuttaa veneensä. Pursiseuralla on sellainen tietty imago, että siihen halutaan liittyä.

- Junioritoiminnassa opetellaan veneen käyttöä, purjehtimista, veneen käsittelyä, ja sitä kautta kasvetaan tähän toimintaan. Vanhemmille on talkoita, avajaisia, päättäjäisiä ja jonkun verran koulutusta. Seura on sosiaalinen yhteisö, jossa halutaan viettää aikaa, hän kiteyttää