Grillaaminen on ukkosta vaarallisempaa metsälle

Roskien poltosta ja grillauksesta syttyy enemmän maastopaloja kuin salamoista. Syynä on huoleton tulenkäyttö, uskoo palopäällikkö.

Kotimaa
Maastopalo Siilinjärvellä
YLE / Antti Karhunen

Ihmisen huolimattomuus on monin verroin luonnonilmiöitä tavallisempi maastopalojen aiheuttaja.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa on syttynyt kahden viime vuoden aikana yli 130 maastopaloa roskien poltosta, grillistä tai kulotuksesta. Salaman aiheuttamia paloja oli 41.

Pohjois-Savon pelastuslaitos on kirjannut reilulta kahdelta viime vuodelta yhteensä 392 maastopaloa. Niistä 50 syytä ei tiedetä. Tahallaan sytytettyjä oli 14 ja lasten tulen käsittelystä syttyi kahdeksan paloa.

Syynä vieraantuminen

Palopäällikkö Antti Korhosen mielestä suomalaiset ovat vieraantuneet tulen käsittelystä sukupolven aikana. Hän miettii, pitäisi pelastuslaitoksen ryhtyä järjestämään tulikursseja.

- Monesti on niin, että ei osata käsitellä tulta. Joko tuli karkaa käsistä yllättäen tai tulta on käsitelty muutenkin huolimattomasti, Korhonen pohtii.

Maastopaloista valtaosa syttyy toukokuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana. Vuosivaihtelut maastopalojen määrässä selittyvät lähinnä säällä. Viime vuonna paloja syttyi Pohjois-Savossa 168 ja vuotta aiemmin 202.

Palokunnan kannalta hankalimpia tapauksia ovat salaman sytyttämät palot, koska ne saattavat roihuta kaukana teistä.