Pilapiirtäjät ja karikatyristit esillä rinta rinnan

Suomen pilapiirtäjien ja karikatyristien ensimmäinen vuosinäyttely Parasta jälkeen aukeaa tiistaina Helsingissä. Näyttelyn piirrokset kommentoivat viime vuoden tapahtumia.

kulttuuri

Maailmanpoliittiset tapahtumat ja kotimaan valtakunnalliset ja paikalliset aiheet saavat humoristisen ulottuvuuden karikatyristien ja pilapiirtäjien piirroksissa.

Näyttelyn järjestäjänä on Skarpit eli Suomen Pilapiirtäjien ja karikatyristien kilta, joka kuuluu graafisen suunnittelun ammattilaisten Grafiaan. Näyttely on esillä Sarjakuvakeskuksen galleriassa Helsingissä.

Graafinen suunnittelija Erkki Kangas ja Skarppien hallituksen jäsen kiteyttää pilapiirroksen ajankohtaisen asian ja huumorin oivallukseksi.

-Pilakuvaan on kiteytetty esimerkiksi poliittinen, ajankohtainen tapahtuma, ja sitten sitä ruokitaan huumorin keinoin ylikorostamalla asioita tai kytkemällä siihen joku muu ajankohtainen aihe, sanoo Erkki Kangas. Onnistunut pilapiirros tuo katsojalle hymyn huuleen.

Kaksi humoristista ilmaisutapaa

Pilakuva ja karikatyyri sekoitetaan keskenään hyvin usein Tämä on ymmärrettävää, koska raja näiden kahden humoristisen ilmaisutavan välillä ei ole aivan selkeä.

-Karikatyyri on lioteltu henkilökuva, jossa yleensä pää on suurempi kuin vartalo. Jos ihmisellä on vaikka iso nenä, niin siitä tehdään sitten vielä isompi, Kangas kuvaa.

-Pilapiirros on ajankohtainen. Hyvä esimerkki pilapiirtäjästä on edesmennyt Kari Suomalainen, joka piirsi Helsingin Sanomiin poliittisia pilapiirroksia. Henrik Carlson jatkaa tätä traditiota.

Pilapiirrosten kultakausi alkoi sanomalehdistä

Pilapiirroksen kukoistus alkoi pilalehdistön kaudella 1800-luvulla etenkin Ranskassa, Englannissa ja Saksassa. Suomessa aiheelle sytyttiin vuonna 1871 Veitikka-lehden myötä.

Myös monet Suomen maalaustaiteen eturivin nimet, kuten Akseli Gallen-Kallela, piirsivät karikatyyreja ja pilapiirroksia.

Pilapiirrosten kulta-aika koitti kuitenkin vasta sanomalehtien palstoilla. Lähes kaikissa suomalaisissa sanomalehdissä ja aikakauslehdissä esiintyy nykyään pilakuvia, useimmiten pääkirjoitussivulla.

Tietokone ja kynä ovat vain apuvälineitä

Erkki Kankaan mukaan hyvän piirrosaiheen keksiminen ja toteuttaminen on useimmiten vaikeaa. Piirtäminen ei niinkään vie aikaa vaan aivotyö.

-Kyllä nämä pilapiirtäjät, joita säännöllisesti julkaistaan, ovat aika rutinoituneita kavereita. Tärkeintä on aivotyö, että tulee se idea. Siitähän se on kaikki kiinni, toteaa Kangas.

Vaikka tietokone on tullut mukaan kuvioihin, kynä on edelleen pilapiirtäjän tärkein työväline.

-Ei tietokone tee mitään tekijän puolesta, kaikkein vähiten se keksii ideoita, painottaa Erkki Kangas.

Pilapiirtäjän apulaisena tietokone ei ole vielä syrjäyttänyt kynää. Skarppien puheenjohtaja Teuvo Salminen tosin palasi jokin aika sitten karikatyristien konferenssista Yhdysvalloista ja totesi, että siellä on jo koulukunta, joka tekee karikatyyreja pelkästään tietokoneen kuvitusohjelmilla.

Nuorista koostuva ryhmä on vielä pieni, mutta saattaa laajentua, Kangas arvioi.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset/ Lisa Enckell