MMM: Uusikin vesilaki turvaa Suomen pohjavedet

Vesioikeuden asiantuntija hälventää huolta Suomen pohjavesien tulevaisuudesta. Eduskuntatalon edessä mieltään yli kolme viikkoa osoittanut pohjavesiaktivisti Marko Sihvonen tukijoineen pelkää, että hallituksen esittämä vesilaki johtaa siihen, että Suomen kaikki pohjavedet voidaan imeä kuiviin ja myydä ulkomaille.

Kotimaa
Marko Sihvosen leiri Stadionin parkkipaikalla.
Marko Sihvosen karavaanileiri Kisahallin parkkipaikalla lauantaina 6. helmikuuta 2010.Mikko Haapanen / YLE

- Tällainen ei ole nykyisen eikä uuden vesilakiehdotuksen mukaan mahdollista, vakuuttaa vanhempi hallitussihteeri, lakimies Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jo nyt pohjaveden vienti on mahdollista, jos siihen saa vedenottoluvan. Elintarviketeollisuus vie jatkuvasti vettä esimerkiksi virvoitusjuomina.

Aluehallintoviraston (AVI) myöntämien lupien edellytyksenä on, ettei vedenotosta koidu haittaa veden määrälle tai laadulle. Jos ottajaehdokkaita on useita, ensin turvataan paikallinen vedensaanti. Uusi laki selkeyttää marssijärjestyksen, Kemppainen tähdentää.

- Uudessa vesilaissa säädettäisiin entistä tarkemmin siitä, missä järjestyksessä vesilupia voidaan antaa, Kemppainen toteaa.

Veden ottamiselle teolliseen käyttöön paikkakunnan ulkopuolelle lupa myönnetään viimeisenä. Vedenottolupien ehtona on, että vesivarat pääsevät uusiutumaan. Luvassa myös määritellään otettavan veden käyttötarkoitus sekä määrä, jota ei saa ylittää.

Altia: Fakta ja fiktio sekaisin

Marko Sihvonen on ottanut esimerkiksi pohjavesivarojen viennistä neljän eteläpohjalaisen kunnan sekä Valion ja Altian omistaman vesiyhtiön Lakeuden Veden hankkeen Karvialla Pohjois-Satakunnassa.

Lakeuden Vesi tutkii mahdollisuuksia vedenottoon Karvian Pohjankankaan pohjavesialueella. Suurin osa vedestä menisi kuntien talousvedeksi. Metsähallitus ostaa samalta alueelta puolustusvoimille maata Niinisalon varuskunnan harjoitusalueen turva- ja meluvyöhykkeeksi. Sihvonen näkee taustalla valtion ja "suuryhtiöiden" salahankkeen, jonka tarkoituksena on viedä vettä ulkomaille.

Valiosta ja Altiasta Sihvosen ammutaan alas perättöminä. Valio sanoo käyttävänsä vettä meijerin pesuissa, eikä sitä ole tarkoitus käyttää tuotteissa lainkaan, saati viedä ulkomaille.

- Itse asiassa tuotteistamme ennemminkin vähennetään vettä kuin lisätään, kertoo tulosyksikön johtaja Reima Luomala Valiosta.

Altian Koskenkorvan tehtaanjohtaja Markku Mäki kertoo Altian olevan omistajana Lakeuden Vedessä, koska Altia varautuu tulevaisuuden veden tarpeisiin. Altian tuotteisiin vesiyhtiön vettä ei käytetä, eikä Altialla ole Karvialla tutkinnan kohteena olevasta vedestä vielä edes varauksia.

- Tässä on mielestäni sotkettu pahanpäiväisesti faktat ja fiktiot, Mäki epäilee.

Vesifoorumi vie vesiosaamista, ei vettä

Marko Sihvosen mukaan yksi osoitus pohjavesien "järjestelmällisestä myynnistä" on viime vuonna perustettu Suomen Vesifoorumi (FWF), jossa on mukana kolme ministeriötä, kotimaisia tutkimuslaitoksia, vesialan yrityksiä ja muita sidosryhmiä. FWF:n toimitusjohtajalla Katri Mehtosella on eri käsitys tavoitteista.

- Tarkoituksena on toimia suomalaisia vesiosaajia yhdistävänä verkostona ja toisaalta tukea suomalaisen vesiosaamisen vientiä ja markkinointia maailmalla, erityisesti kehitysmaissa.

Veden vientiä verkosto ei Mehtosen mukaan edistä, vaan vesiosaamisen vientiä. Esimerkkeinä osaamisesta Mehtonen mainitsee jätevesien puhdistamistekniikan ja vesivarojen hallinnoinnin.

- Yhdistyksessä on itse asiassa käyty keskustelu, että me emme tule tukemaan pulloveteen liittyviä vientihankkeita. Tästä on ihan tehty linjaus, Mehtonen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan myöskään kansainväliset yhtiöt eivät ole toistaiseksi hakeneet lupia ainakaan laajamittaista pulloveden vientiä varten. Suursijoittajat ovat tunnustelleet mahdollisuuksia sijoittaa vesihuoltoyhtiöihin, mutta kunnat eivät ole olleet halukkaita myymään laitoksiaan, koska ne ovat viime kädessä itse vastuussa kuntalaisten vesihuollon toimivuudesta.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen