Einsteinin suhteellisuusteorian käsikirjoitus asetettiin Israelissa näytteille

Israelissa on asetettu ensimmäistä kertaa näytille Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian käsikirjoitus. Lisäksi Einsteinin sunnuntaina vietettävä syntymäpäivä on julistettu kansalliseksi tiedepäiväksi. Samalla Israelin tiedeakatemia juhlii 50-vuotispäiväänsä.

kulttuuri
Albert Einsteinin suhteellisuusteorian käsikirjoituksen sivuja esillä lasivitriineissä Israelin tiedeakatemiassa.
Israelin tiedeakatemiassa on nähtävillä Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian käsikirjoitus.Uri Lenz / EPA

Nyt esille asetettu, fysiikan Magna Cartaksikin kutsuttu, dokumentti on Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian käsikirjoitus, joka on ensimmäistä kertaa esillä kokonaisuudessaan. Sen 46 paperisivua ovat esillä Jerusalemin tiedeakatemiassa, juhlistamassa akatemian 50-vuotista taivalta.

Einstein sanoi, että suuret tiedemiehet ovat myös suuria taiteilijoita, joten esittelemme käsikirjoitusta taide-esineenä, Einstein -asiantuntija, professori Hanoch Gutfreund, selittää.

Einstein kirjoitti teorian kotonaan Berliinissä vuonna 1916 ja lahjoitti käsikirjoituksen Jerusalemin heprealaiselle yliopistolle jo vuonna 1925. Hän keräsi ahkerasti sille rahoitusta Yhdysvalloista sekä testamenttasi yliopistolle kaikki käsikirjoituksensa.

Suhteellisuusteoria edustaa tieteellistä vallankumousta

Käsikirjoitus symboloi ennen kaikkea Einsteinin erityistä suhtautumista Heprealaiseen yliopistoon ja juutalaiseen kansaan, Gutfreund uskoo. Mutta sen tieteellinen merkitys on kiistämätön.

- Se edustaa yhtä modernin tieteen tärkeimmistä, perusteellisimmista vallankumouksista. Se muutti dramaattisesti siihen saakka yleisesti hyväksyttyä maailmankaikkeuden ymmärtämystä, Gutfreund sanoo.

Suhteellisuusteoria on edelleen tärkeä avaruustutkimuksessa sekä vaikkapa GPS paikantamisteknologiassa.

Einstein ei kuitenkaan saanut Nobel-palkintoaan suhteellisuusteoriasta, vaan valosähköisen ilmiön selittämisestä vuonna 1922, samana vuonna jolloin hän vieraili ensimmäistä kertaa Palestiinassa. Mutta hän ei koskaan asunut Israelissa ja suhtautui kaksijakoisesti Israelin valtion perustamiseen. Kun hänelle vuonna 1952 tarjottiin Israelin presidentin tehtäviä, hän kieltäytyi kunniasta.

- Einstein oli maailmankansalainen, ja siksi hänen suhtautumisensa oli kaksijakoista, koska siinä on ristiriita yleismaailmallisen ja yksityiskohtaisen välillä, Gotfreund selittää.

Näyttelyn lisäksi Einsteiniä juhlistetaan myös erikoisjunilla, joissa luennoidaan Einsteinista. Nuorempaa sukupolvea kosiskellaan internetissä Facebookin kautta, jossa voi lähettää Einstein-aiheisia kysymyksiä. Itse professori Gutfreund vastaa kysymyksiin videolinkin välityksellä.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset/ Sanna Negus, Jerusalem